{"id":44,"date":"2011-09-11T09:25:00","date_gmt":"2011-09-11T06:25:00","guid":{"rendered":"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/?p=44"},"modified":"2023-02-22T01:05:40","modified_gmt":"2023-02-21T23:05:40","slug":"suomalais-venalainen-tutkimusmatka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2011\/09\/suomalais-venalainen-tutkimusmatka\/","title":{"rendered":"Suomalais-ven\u00e4l\u00e4inen tutkimusmatka"},"content":{"rendered":"

It\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella pehmeiden pohjien radioaktiivisuus on yh\u00e4 tasolla, jolle se nousi pian Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen noin 25 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4n totesivat suomalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset merentukijat yhteisell\u00e4 tutkimusmatkallaan it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella elokuun alussa.<\/p>\n

”Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinp\u00e4 pitoisuus ei ole laskenut”, toteaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla tehty\u00e4 tutkimusmatkaa johtanut erikoistutkija Harri Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong> SYKEst\u00e4. Radioaktiivisuusmittaukset tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 s\u00e4teilyturvakeskuksen kanssa.<\/p>\n

It\u00e4meri on Irlanninmeren ohella edelleen maailman radioaktiivisin meri. P\u00e4\u00e4osa radioaktiivisesta cesiumista on merenpohjan syvemmiss\u00e4 sedimenttikerroksissa, josta se ei aiheuta terveysvaaraa ihmisille. Pohjaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 cesium on kuitenkin yksi haittatekij\u00e4 muiden joukossa.<\/p>\n

Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinp\u00e4 pitoisuus ei ole laskenut<\/p>\n

 <\/p><\/blockquote>\n

Viipurilahden historia 5,2 metrin kairausn\u00e4ytteess\u00e4<\/h2>\n

Suomenlahden merenpohjamaisemia Aranda tallensi satojen kilometrien matkalta. Merenpohjasta saatiin runsaasti n\u00e4ytteit\u00e4, joista yksi on 5,2 metri\u00e4 pitk\u00e4 kairaus Viipurinlahdelta. N\u00e4ytteest\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n alueen historiaa.<\/p>\n

Suomen kaakkoisten merenpohjien kyky yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on yh\u00e4 heikko huonon happitilanteen vuoksi. N\u00e4ill\u00e4 alueilla happitilanne oli kuitenkin hieman parantunut. Sen sijaan Ven\u00e4j\u00e4n puolella Lavansaaren l\u00e4hivesill\u00e4 pohjan happitilanne oli odotettua heikompi. Pohjien fosfaattitilanne oli ajankohdalle tavanomaisella, melko korkealla tasolla etenkin Suomen merialueilla.<\/p>\n

Kahta t\u00e4ysin hapetonta aluetta lukuun ottamatta pohjael\u00e4imi\u00e4 esiintyi varsin runsaasti, Suursaaren pohjoispuolella jopa hyvin paljon. Monilla alueilla lajisto on kuitenkin eritt\u00e4in suppea. Vieraslaji amerikanmonisukasmato Marenzelleria on vallannut alueen pohjilta elintilaa ja sit\u00e4 tavattiin useilla paikoilla l\u00e4hes ainoana eli\u00f6n\u00e4. It\u00e4merensimpukkaa ja kilkkej\u00e4 esiintyi jonkin verran. Jo aiemmin v\u00e4hentynytt\u00e4 valkokatkaa Monoporeiaa tavattiin muutamalla alueella.<\/p>\n

20 tutkijaa yhdeks\u00e4lt\u00e4 laitokselta<\/h2>\n

Harri Kankaanp\u00e4\u00e4n johtamalle suomalais-ven\u00e4l\u00e4iselle tutkimusmatkalle Arandalla osallistui yhteens\u00e4 20 merentutkijaa yhdeks\u00e4lt\u00e4 laitokselta Suomesta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Osallistuneet laitokset olivat geologian tutkimuskeskus, Ven\u00e4j\u00e4n geologinen tutkimusinstituutti, s\u00e4teilyturvakeskus, Ven\u00e4j\u00e4n tiedeakatemian el\u00e4intieteellinen instituutti, Ven\u00e4j\u00e4n hydrometeorologinen yliopisto, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti, Helsingin yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6ekologian laitos, Ilmatieteen laitos sek\u00e4 SYKEn merikeskus.<\/p>\n

Matkan aikana suomalaisten Aranda ja ven\u00e4l\u00e4isten Centaurus II \u2013katamaraani tekiv\u00e4t ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yht\u00e4aikaisesti vertailumittauksia Lavansaaren tutkimuspisteell\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h2>\n

matkanjohtaja Harri Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong>,
\nSYKEn merikeskus,
\npuh. 040 182 3185,
\netunimi.sukunimi@ymparisto.fi<\/p>\n

\"\"<\/a>
Merentutkimusalus Aranda. Kuva Janne Bruun.<\/figcaption><\/figure>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella pehmeiden pohjien radioaktiivisuus on yh\u00e4 tasolla, jolle se nousi pian Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden j\u00e4lkeen noin 25 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4n totesivat suomalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset merentukijat yhteisell\u00e4 tutkimusmatkallaan it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella elokuun alussa. ”Vaikka radioaktiivinen cesium puoliintuu, tulee valuma-alueelta ja ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 pohjilta ilmeisesti edelleen cesiumia pehmeille pohjille. Niinp\u00e4 pitoisuus ei ole laskenut”, toteaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla tehty\u00e4 …<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":312,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7238,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/7238"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}