Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. L\u00e4hes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talousk\u00e4yt\u00f6n palvelukseen.<\/p>\n
\u2013 Soiden k\u00e4ytt\u00f6vaihtoehtoja tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden, kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen, vesist\u00f6vaikutusten ja taloudellisen kannattavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, kertoo professori\u00a0Anne Tolvanen<\/strong>\u00a0Lukesta.<\/p>\n Tolvasen johtama tutkimusryhm\u00e4 esitteli LifePeatLandUse-hankkeen tuloksia Monik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Suomen metsille ja soille -seminaarissa Helsingiss\u00e4. Ravinnek\u00f6yh\u00e4t, ojitetut suot eiv\u00e4t tuota puuta ja ojitus on heikent\u00e4nyt niiden monimuotoisuutta. Ne aiheuttavat my\u00f6s vesist\u00f6kuormitusta. Suomen tilastoista saadaan tarkimmat ennusteet<\/strong><\/p>\n Vaihtoehtoina ojitettujen soiden k\u00e4yt\u00f6lle tutkijat tarkastelivat nykytilaan j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsityst\u00e4 sek\u00e4 turvetuotantoa ja vesityst\u00e4. Ennusteissa verrataan soilta saatavaa taloudellista tuottoa niiss\u00e4 syntyviin muihin luonnon hy\u00f6tyihin eli ekosysteemipalveluihin.<\/p>\n Laskelmat havainnollistavat eri k\u00e4ytt\u00f6muotojen etuja ja haittoja ja esitt\u00e4v\u00e4t konkreettisia pinta-alalaskelmia erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6rajoitteet ja taloudelliset tavoitteet huomioiden. Eri k\u00e4ytt\u00f6vaihtoehtojen ennusteet perustuvat mittavaan tietoaineistoon ja uusiin laskentamenetelmiin.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ykk\u00f6sluokan aineistot, joiden avulla pystymme laskemaan ennusteet hyvin kattavasti. Hankkeessa on ty\u00f6skennellyt eri alojen asiantuntijoita ja yleisen tason hallitsijoita, ja siksi pystymme hahmottamaan suuria kokonaisuuksia, Tolvanen painottaa.<\/p>\n Laskelmissa on hy\u00f6dynnetty erilaisia avoimia ymp\u00e4rist\u00f6aineistoja. T\u00e4rkeimm\u00e4t tiedot saatiin Luonnonvarakeskuksen monil\u00e4hteisest\u00e4 valtakunnan metsien inventointiaineistosta. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytettiin muun muassa Mets\u00e4hallituksen aineistoja sek\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tietoja uhanalaisista lajeista.<\/p>\n Ennusteet ovat ensimm\u00e4isi\u00e4 lajiaan. Muualla Euroopassa on laskettu karkeita ennusteita, mutta Suomen tulokset ovat tarkimpia k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia. Jokainen suo omanlaisensa<\/strong><\/p>\n Laskelmat eiv\u00e4t anna yht\u00e4 ylivoimaista k\u00e4ytt\u00f6muotoa heikkotuottoisille, ojitetuille soille. Soiden k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia ennustettiin 5\u2013100 vuoden aikav\u00e4lill\u00e4. Tolvasen mukaan osa heikkotuottoisista soista voisi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 hiilensitojia jotka hillitsev\u00e4t siten ilmastonmuutosta. Osa voitaisiin saada tuottamaan puuta, osa on parasta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 edelleen nykytilaan, jos ojitus ei ole heikent\u00e4nyt monimuotoisuutta.<\/p>\n LIFEPeatLandUse-hankkeessa tutkijat kehittiv\u00e4t eri k\u00e4ytt\u00f6muotoja visualisoivan verkkopalvelun, Yodan, joka tulee julkiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensi vuoden alussa. LifePeatLandUse-hanketta on rahoittanut Euroopan Unionin Life + -rahasto. Luken lis\u00e4ksi hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, SYKE, Mets\u00e4hallitus ja Vapo Oy.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. L\u00e4hes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talousk\u00e4yt\u00f6n palvelukseen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4411","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4411","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4411"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4411\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4415,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4411\/revisions\/4415"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4411"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n\u2013 Tutkimushankkeemme l\u00e4hti liikkeelle Valtioneuvoston 2012 julkaisemasta periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle soiden k\u00e4yt\u00f6lle. P\u00e4\u00e4t\u00f6s linjasi tutkimuksen tarpeita, ja heikkotuottoiset, ojitetut suot muodostivat selke\u00e4n kokonaisuuden, johon tarvitaan uusia hoitovaihtoehtoja.<\/p>\n
\n\u2013 N\u00e4m\u00e4 suot ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4. Ongelma koskee l\u00e4hes miljoonaa hehtaaria, Tolvanen sanoo.<\/p>\n
\n\u2013 Vastaavaa usean eri muuttujan vaihtosuhteiden tarkastelua ei ole aiemmin tehty, Tolvanen sanoo.<\/p>\n
\n\u2013 Ehdottomasti ei. Jokainen suo on omanlaisensa, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niin taloudellista tuottoa kuin ekosysteemipalveluita tarkastellaan samanaikaisesti. N\u00e4in voimme hahmottaa, miten erilaiset hoidon painotukset vaikuttavat, Tolvanen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\n\u2013 Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tulos oli, ett\u00e4 aikajakso vaikuttaa hyvin vahvasti lopputulokseen. Maank\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulisikin perustua pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarkasteluun, koska my\u00f6s maank\u00e4yt\u00f6n vaikutukset ovat pitk\u00e4aikaisia. Poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n viiden vuoden jaksolle, mutta esimerkiksi soiden hiilensidonta on satojen ja jopa tuhansien vuosien kysymys, Tolvanen huomauttaa.<\/p>\n
\n\u2013 Jotta p\u00e4\u00e4t\u00f6s alueiden jatkok\u00e4yt\u00f6st\u00e4 perustuisi mahdollisimman laajaan tietoon, rohkaisen kaikkia soiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kokeilemaan Yoda-palvelua. Sen avulla eri intressitahot voivat arvioida jatkok\u00e4ytt\u00f6vaihtoehtoja niiden erilaisten vaikutusten sek\u00e4 omien tavoitteidensa perusteella.<\/p>\n