{"id":4422,"date":"2017-11-30T18:42:19","date_gmt":"2017-11-30T16:42:19","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4422"},"modified":"2017-11-30T18:42:19","modified_gmt":"2017-11-30T16:42:19","slug":"mallien-kaytto-ja-laadukkaat-tietoaineistot-edistavat-vesiensuojelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/11\/mallien-kaytto-ja-laadukkaat-tietoaineistot-edistavat-vesiensuojelua\/","title":{"rendered":"Mallien k\u00e4ytt\u00f6 ja laadukkaat tietoaineistot edist\u00e4v\u00e4t vesiensuojelua"},"content":{"rendered":"<p>Vesien ja meren tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia tietoaineistoja ja mallity\u00f6kaluja. Mallien antamat tulokset eiv\u00e4t ole kesken\u00e4\u00e4n vertailukelpoisia ja kokonaisarviot eiv\u00e4t siten aina osu oikeaan. Ongelmana on my\u00f6s se, ett\u00e4 suuri osa malleista on alun perin kehitetty muihin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin kuin vesien- ja merenhoidon tarpeisiin. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat esitt\u00e4v\u00e4t raportissaan useita toimenpidesuosituksia tilanteen parantamiseksi.<!--more--><\/p>\n<p>Yhden mallin tulokset usein toisen mallin l\u00e4ht\u00f6tietoja<\/p>\n<p>Yhden mallin antamia tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein toisen mallin l\u00e4ht\u00f6tietoina, ja malliketjujen tulisi olla toimivia. Erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 olisi lis\u00e4t\u00e4 edelleen vuoropuhelua toisaalta valuma-alue- ja merimallintajien ja toisaalta vesist\u00f6mallintajien ja taloustieteilij\u00f6iden kesken. My\u00f6s loppuk\u00e4ytt\u00e4jien tulisi olla mukana mallien kehitysty\u00f6ss\u00e4, jotta heill\u00e4 olisi alusta alkaen realistinen kuva siit\u00e4, millaisia ominaisuuksia eri malleilla on.<\/p>\n<p>Mallien tuloksiin ja niiden tulkintaan sis\u00e4ltyy aina ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, jotka eri osapuolten olisi hyv\u00e4 tunnistaa. Mallien antamat tulokset tulisi kuvata visuaalisesti niin, ett\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voisivat helpommin verrata mallien tuloksia havaintoihin perustuviin arvioihin.<\/p>\n<p>Malleissa k\u00e4ytett\u00e4vien l\u00e4ht\u00f6tietojen l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 tulisi parantaa niin, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aineistot kuvattaisiin aiempaa tarkemmin tulosten raportoinnin yhteydess\u00e4. Nykyisin sama l\u00e4ht\u00f6tieto saatetaan tulkita eri yhteyksiss\u00e4 eri tavalla. Esimerkiksi maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6toimenpiteiden kuvaajana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tyypillisesti alun perin eri tarkoitukseen koottua tietoaineistoa, ja tietojen tulkinta vaihtelee eri mallity\u00f6kaluja k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Ratkaisuksi l\u00e4ht\u00f6tieto-ongelmaan tutkijat tarjoavat tutkimusaineistoja koskevien tietopyynt\u00f6jen yhdenmukaistamista.<\/p>\n<p>Hoitotoimien vaikutukset eroteltava muista vaikutuksista<\/p>\n<p>Vesien ja meren tilan arviointiin liittyy monenlaisia tietotarpeita ja malleilla on useita eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t odottavat tietoa muun muassa eri suojelutoimenpiteiden soveltuvuudesta ja kustannustehokkuudesta sek\u00e4 vaihtoehtoisista ratkaisuista. Malleilla tulisi voida tarkastella my\u00f6s esimerkiksi lannan k\u00e4yt\u00f6n vesist\u00f6vaikutuksia, maan kasvukunnon parantamisen vaikutuksia ja orgaanisen aineksen lis\u00e4\u00e4misen vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin.<\/p>\n<p>Vesienhoitotoimenpiteiden, maatalouden rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset on tarpeen erotella toisistaan mallity\u00f6kaluja k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Jos n\u00e4in ei tehd\u00e4, jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia ei saada selville, eik\u00e4 tulevaisuuden uhkiin pystyt\u00e4 varautumaan asianmukaisesti. Erityisesti tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mallien kykyyn kuvata ravinteiden kierr\u00e4tyksen kuormitusvaikutuksia. Esimerkiksi lannan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvista ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on niukasti tutkimustietoa.<\/p>\n<p>Vuonna 2016 k\u00e4ynnistyneen tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida nykyisen tietopohjan ja mallity\u00f6kalujen k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 vesien- ja merenhoidossa sek\u00e4 luoda pohja mallinnusj\u00e4rjestelm\u00e4lle, jonka avulla saadaan entist\u00e4 tarkempi kuva ravinteiden liikkeist\u00e4 peltolohkoilta vesist\u00f6ihin ja sielt\u00e4 merialueille. Tutkijat arvioivat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia malleja erityisesti uskottavuuden, k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Toimivimmat mallity\u00f6kalut vesist\u00f6vaikutusten ja ravinteiden kierr\u00e4tyksen kustannustehokkaaseen hallintaan \u2013raportti toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/tietokayttoon.fi\/julkaisu?pubid=22701\">Toimivimmat mallity\u00f6kalut vesist\u00f6vaikutusten ja ravinteiden kierr\u00e4tyksen kustannustehokkaaseen hallintaan \u2013raportti<\/a><\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta\u00a0<a href=\"http:\/\/tietokayttoon.fi\/\">tietokayttoon.fi<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesien ja meren tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia tietoaineistoja ja mallity\u00f6kaluja. Mallien antamat tulokset eiv\u00e4t ole kesken\u00e4\u00e4n vertailukelpoisia ja kokonaisarviot eiv\u00e4t siten aina osu oikeaan. Ongelmana on my\u00f6s se, ett\u00e4 suuri osa malleista on alun perin kehitetty muihin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin kuin vesien- ja merenhoidon tarpeisiin. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat esitt\u00e4v\u00e4t &hellip;<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4422","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4422"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4423,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4422\/revisions\/4423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4422"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}