{"id":4453,"date":"2017-12-05T09:41:39","date_gmt":"2017-12-05T07:41:39","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4453"},"modified":"2017-12-05T09:41:39","modified_gmt":"2017-12-05T07:41:39","slug":"vesitalous-lehti-onnittelee-100-vuotiasta-suomea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2017\/12\/vesitalous-lehti-onnittelee-100-vuotiasta-suomea\/","title":{"rendered":"Vesitalous-lehti onnittelee 100-vuotiasta Suomea"},"content":{"rendered":"<p>Vesitalous-lehti on taittanut yhteist\u00e4 matkaa jo l\u00e4hes kuudenkymmenen vuoden ajan rinnan itsen\u00e4isen Suomen kanssa. Lehti on kertonut vesialaa kiinnostavia asioita suomen kielell\u00e4.\u00a0 Kirjoittajat ovat olleet l\u00e4hes poikkeuksetta suomalaisia vesialan huippuammattilaisia.<!--more--><\/p>\n<p>Sotien j\u00e4lkeen Suomi tarvitsi runsaasti uutta viljelysmaata. Peltojen peruskuivatus yhdess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n salaojituksen kanssa olivat vastaus t\u00e4h\u00e4n haasteeseen. Useat ensimm\u00e4isten vuosikymmenien jutut k\u00e4sitteliv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 aiheita. Paljon k\u00e4siteltiin my\u00f6s vesist\u00f6jen s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 maatalouden ja voimantuotannon tarpeisiin.<\/p>\n<p>Vesiensuojelun t\u00e4rkeys alettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kotimaamme j\u00e4rvien, jokien ja merenlahtien s\u00e4ilytt\u00e4miseksi elinkelpoisina. Viimeisen tiedon levitt\u00e4misess\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta lehtemme on tehnyt uraa uurtavaa ty\u00f6t\u00e4. Jo ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa vuodelta 1960 on useampi vesiensuojelu aiheinen juttu.<\/p>\n<p>Maaseudun ja kasvavien kaupunkien vesihuoltoasioilla on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli lehdess\u00e4mme aina. Puhtaan juomaveden saatavuus ja j\u00e4teveden ravinteiden poisto ovat olleet keskeisi\u00e4 aiheita l\u00e4pi lehden historian. Samoin teollisuuden j\u00e4tevesien puhdistuksesta on jaettu laajalti tietoa.<\/p>\n<p>Vesiasioita on k\u00e4sitelty l\u00e4pi vuosikymmenien my\u00f6s globaalista n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vesikysymykset kaikilla mantereilla, mutta erityisesti kehitysmaissa; Afrikassa ja Aasiassa ovat nousseet usein esille, samoin L\u00e4hi-id\u00e4n vesiongelmat.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talouden ravinnehuuhtoutumat ovat olleet yksi vaikeimmin ratkaistavista vesiensuojelun asioista Suomessa. Aihe on saanut paljon palstatilaa, eik\u00e4 lopullista ratkaisua ongelmaan ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p>\n<p>Kaupunkien hulevesiongelma vaatii laaja-alaista vesitalouden osaamista ja se on yhdist\u00e4nyt eri alojen ihmisi\u00e4 ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseksi. Aihe on saanut jo useamman teemanumeron viime vuosina. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kiinnostusta ovat viime vuosina saaneet my\u00f6s erilaiset mikropollutantit; kuluttajakemikaalit, l\u00e4\u00e4keaineet, mikromuovit ym.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirjoitetaan paljon ilmastonmuutoksesta ja hydrologisten \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Maapallon l\u00e4mpeneminen sin\u00e4ns\u00e4 on jo iso ongelma. Katastrofi saattaa synty\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on hydrologiaan. Miss\u00e4 olomuodossa vesi on maapallolla ja miss\u00e4 sataa miss\u00e4 ei? Kaikki kulminoituu siis veteen. T\u00e4m\u00e4nkin ongelman ymm\u00e4rt\u00e4miseen tarvitaan vesialan ammattilaisia.<\/p>\n<p>Onnea 100-vuotiaalle Suomelle ja sen vesialan huippuosaajille!<\/p>\n<p><strong>Timo Maasilta, P\u00e4\u00e4toimittaja<\/strong><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesitalous-lehti on taittanut yhteist\u00e4 matkaa jo l\u00e4hes kuudenkymmenen vuoden ajan rinnan itsen\u00e4isen Suomen kanssa. Lehti on kertonut vesialaa kiinnostavia asioita suomen kielell\u00e4.\u00a0 Kirjoittajat ovat olleet l\u00e4hes poikkeuksetta suomalaisia vesialan huippuammattilaisia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4453","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4453"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4454,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4453\/revisions\/4454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4453"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}