Talvisen meren pintaveden suolaisuus Suomenlahdella on v\u00e4hentynyt hitaasti viimeisten 36 vuoden aikana. Suomenlahden l\u00e4nsiosissa my\u00f6s pH-arvo on pienentynyt, eli vesi on happamoitunut. Samalla meren talvikauden l\u00e4mp\u00f6tiloissa havaittiin nousua Suomenlahden keskiosassa.<\/p>\n
Tutkimuksessa selvitettiin, miten meriveden l\u00e4mp\u00f6tila, suolaisuus ja happamuus ovat muuttuneet viimeisten 36 vuoden kuluessa Suomenlahden pintakerroksessa sek\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 vesirungossa. Suomenlahden meriveden l\u00e4mp\u00f6tila, suolaisuus ja pH kasvavat id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen p\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 Suomenlahden it\u00e4puoliskoon laskevien suurten jokien vaikutuksesta. Sek\u00e4 veden pinta-, ett\u00e4 syvemm\u00e4ss\u00e4 kerroksessa havaittiin l\u00e4mpenemist\u00e4 Suomenlahden keskiosissa. Pintaveden suolaisuuden havaittiin laskeneen pintakerroksessa kolmella nelj\u00e4st\u00e4 tutkitusta havaintopisteest\u00e4, mutta syvemm\u00e4ll\u00e4 suolaisuuden pienenemist\u00e4 n\u00e4kyi vain it\u00e4isimm\u00e4ll\u00e4 havaintopisteell\u00e4 Suomen it\u00e4rajan tuntumassa. Meriveden pH:n laskua eli veden happamoitumista havaittiin Suomenlahden l\u00e4nsiosissa sek\u00e4 pinnassa ett\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Merien happamoituminen n\u00e4kyy my\u00f6s It\u00e4merell\u00e4<\/strong><\/p>\n ”Ilmastonmuutoksen seurauksena merten l\u00e4mp\u00f6tila on noussut ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden my\u00f6t\u00e4 merien pH on laskenut”, tiivist\u00e4\u00e4 Ilmatieteen laitoksen tutkija Heidi Pettersson. It\u00e4meren alueella sateiden ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 makean veden valumien It\u00e4mereen on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan. Meren l\u00e4mp\u00f6tilan ja suolaisuuden muutokset voivat vahvistaa meren kerrostuneisuutta ja esimerkiksi heikent\u00e4\u00e4 meren pystysuoraa sekoittumista.<\/p>\n Kun vesi l\u00e4mpenee, hiilidioksidin liukeneminen meriveteen hidastuu ja meren hiilen varastointikyky heikkenee. L\u00e4mp\u00f6tilan, suolaisuuden ja happamuuden muutokset vaikuttavat my\u00f6s meress\u00e4 el\u00e4vien lajien elinoloihin ja levinneisyyteen. It\u00e4merell\u00e4 muutoksia on tutkittu eniten varsinaisella It\u00e4merell\u00e4: nykyinen tutkimus keskittyi v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuun Suomenlahden tilanteeseen.<\/p>\n Tutkimus tehtiin Yrkesh\u00f6gskolan Novia:n, \u00c5bo Akademi:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteisty\u00f6n\u00e4. Aineistona k\u00e4ytettiin merentutkimusalus Arandalla ja it\u00e4isen Suomenlahden rannikkohavaintopaikalla tehtyj\u00e4 talvikauden l\u00e4mp\u00f6tila- ja suolaisuusluotauksia ja pH-mittauksia pintakerroksesta sek\u00e4 sekoittuneen kerroksen syvemm\u00e4ll\u00e4 olevasta alaosasta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Talvisen meren pintaveden suolaisuus Suomenlahdella on v\u00e4hentynyt hitaasti viimeisten 36 vuoden aikana. Suomenlahden l\u00e4nsiosissa my\u00f6s pH-arvo on pienentynyt, eli vesi on happamoitunut. Samalla meren talvikauden l\u00e4mp\u00f6tiloissa havaittiin nousua Suomenlahden keskiosassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4471","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4471"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4472,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4471\/revisions\/4472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4471"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}