Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu (JAMK) ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4n yhteishankkeen, jossa tutkitaan biopolymeeripohjaisten luonnonmukaisten saostuskemikaalien kyky\u00e4 sitoa ravinteita maatalouden valumavesist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4in syntyv\u00e4n lietteen lannoitusominaisuuksia.\u00a0<\/p>\n
Hankkeessa kartoitetaan lis\u00e4ksi kotimaisia biopolymeeril\u00e4hteit\u00e4 ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia biopolymeereihin liittyen.<\/p>\n
Suuri osa fosforista ja muista ravinteista huuhtoutuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sade- ja sulamisvesien mukana pelloilta vesist\u00f6ihin ja heikent\u00e4\u00e4 siten vesist\u00f6jen tilaa. Maanviljely on toisaalta samanaikaisesti riippuvainen keinolannoitteista, joiden valmistukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t maailman fosforivarannot ovat rajalliset. Hankkeella pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vesiensuojelua ett\u00e4 ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 ja parantamaan samalla edellytyksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n maatalouden kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n
Biopolymeerien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erilaisten j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyss\u00e4 on tutkittu muualla maailmassa t\u00e4t\u00e4 ennenkin, mutta Suomessa asiaa on tutkittu verrattain v\u00e4h\u00e4n \u2013 varsinkin maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvan vesist\u00f6kuormituksen osalta. Nyt k\u00e4ynnistetty hanke on osa vesienhoidon ja ravinteidenkierr\u00e4tyksen k\u00e4rkihankeohjelmaa, ja sen rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6.<\/p>\n
Biopolymeerit \u2013 kuten kitiini, tanniini, ligniini ja t\u00e4rkkelys \u2013 ovat biomolekyylej\u00e4, joita jalostamalla voidaan tuottaa vesien puhdistukseen soveltuvia luonnonmukaisia saostuskemikaaleja. Niiden etuna perinteisiin alumiini- ja rautapohjaisiin saostuskemikaaleihin verrattuna on niiden raskasmetallittomuus ja biohajoavuus, jolloin syntyv\u00e4\u00e4 lietett\u00e4 on helpompi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lannoittamiseen. Biopolymeerit eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n perinteisten kemikaalien sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 suoloja kuten sulfaattia.<\/p>\n
Biopolymeerien kyky\u00e4 ravinteiden, erityisesti fosforin, pid\u00e4tt\u00e4miseen tutkitaan hankkeessa sek\u00e4 laboratoriokokein ett\u00e4 maastossa kahdella eri paikkakunnalla. \u00a0Pilottikohteet sijaitsevat Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla Saarij\u00e4rvell\u00e4 sek\u00e4 maatilalla Siikajoen Ruukissa. My\u00f6s kokeet biopolymeerilietteen soveltuvuudesta lannoitusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n toteutetaan Tarvaalan kampuksella.<\/p>\n
Potentiaalisia biopolymeerej\u00e4 syntyy runsaasti teollisuuden sivujakeina, mutta kotimaisista raaka-aineista ei toistaiseksi jalosteta vesien k\u00e4sittelyyn soveltuvia biopolymeerej\u00e4. Biopolymeerien tuotantoon ja tutkittavaan vesiensuojelu- ja ravinnekierr\u00e4tyskonseptiin voi liitty\u00e4 paljonkin liiketoimintamahdollisuuksia, joita hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Hankkeen maastokokeista odotetaan ensimm\u00e4isi\u00e4 tuloksia loppuvuodesta 2018.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu (JAMK) ovat k\u00e4ynnist\u00e4neet kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4n yhteishankkeen, jossa tutkitaan biopolymeeripohjaisten luonnonmukaisten saostuskemikaalien kyky\u00e4 sitoa ravinteita maatalouden valumavesist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4in syntyv\u00e4n lietteen lannoitusominaisuuksia.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4473","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4473"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4473\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4474,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4473\/revisions\/4474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4473"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}