{"id":4505,"date":"2018-01-08T10:54:26","date_gmt":"2018-01-08T08:54:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4505"},"modified":"2018-01-08T10:54:43","modified_gmt":"2018-01-08T08:54:43","slug":"kissakosken-luonnonmukainen-kalatie-toimii-erinomaisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/01\/kissakosken-luonnonmukainen-kalatie-toimii-erinomaisesti\/","title":{"rendered":"Kissakosken luonnonmukainen kalatie toimii erinomaisesti"},"content":{"rendered":"<p>Hirvensalmen Kissakosken kalatie on osoittautunut toimivaksi kalaseurannan perusteella. Seurantajakson, 2.5. \u2013 1.11. 2017, aikana voimalaitoksen ohitti kalatien kautta yli 17 000 kalaa ja 10 eri kalalajia.<!--more--><\/p>\n<p>Alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in vaeltaville kaloille kalatie tarjoaa erinomaisen vaellusk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n, mutta alavirtaan vaeltaneista kaloista sit\u00e4 k\u00e4ytti vain 23 kalaa. Tulokset olivat odotettua positiivisemmat kala- ja lajim\u00e4\u00e4rien suhteen. Kalatien kautta kulki mm. siikoja, taimenia, ankeriaita, mateita, haukia, ahvenia ja s\u00e4rkikaloja. Taimenet olivat yht\u00e4 lukuun ottamatta merkkaamattomia, luonnonlis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 per\u00e4isin olevia kaloja. Tulokset kertovat M\u00e4ntyharjunreitin koskien ja Puulaveden v\u00e4lisest\u00e4 eritt\u00e4in uhanalaisten j\u00e4rvitaimenten vaelluksesta ja luontaisesta lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4.<\/p>\n<p>&#8211; Kissakoskella tehtiin kalaseurantaa nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa videokuvauksella. Videokuvausseurannalla saatiin kattava tieto kalatien kulkijoista ja se soveltuu paremmin kalaseurantaan kuin aiemmin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut kalalaskuri, kertoo J\u00e4rvi-Suomen kalatalouspalvelujen kalastusbiologi Teemu Hentinen.<\/p>\n<p>Alkukes\u00e4n parhaimpina vuorokausina kalatien kautta kulki yli 2500 kalaa ja yli 500 kalan vuorokausim\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat melko yleisi\u00e4. Yleisimpien kalalajien nousuhuippu ajoittui ajankohtaan, jolloin veden l\u00e4mp\u00f6tila saavutti alkukes\u00e4n huippunsa. S\u00e4rkikaloilla selvin vaellushuippu oli kes\u00e4kuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen. Taimenet ja siiat nousivat l\u00e4hinn\u00e4 toukokuun lopun ja kes\u00e4kuun alun aikana. Sen sijaan esim. ankeriaita havaittiin hein\u00e4kuun lopulta lokakuun alkuun asti. Alkukev\u00e4t ja loppusyksy olivat hiljaisempia kalojen vaelluksen suhteen. Kalojen selv\u00e4sti yleisin nousuajankohta vuorokauden sis\u00e4ll\u00e4 oli keskiy\u00f6n aikaan.<\/p>\n<p>Seuraavan kerran kaloja seurataan taas vuonna 2021.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hirvensalmen Kissakosken kalatie on osoittautunut toimivaksi kalaseurannan perusteella. Seurantajakson, 2.5. \u2013 1.11. 2017, aikana voimalaitoksen ohitti kalatien kautta yli 17 000 kalaa ja 10 eri kalalajia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4505","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4505","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4505"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4505\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4507,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4505\/revisions\/4507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4505"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4505"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4505"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4505"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}