V\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjael\u00e4inyhteis\u00f6ihin keskeisesti vaikuttavia ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Tiedon ker\u00e4\u00e4minen nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska pohjoiset alueet ovat erityisen herkki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille ja esimerkiksi etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisissa ekosysteemeiss\u00e4 on jo havaittu.<\/p>\n
Pohjael\u00e4imet ovat t\u00e4rke\u00e4 osa virtavesien toimintaa. Ne ovat osa virtavesien ravintoketjua ja niill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli virtavesien perustuotannossa sek\u00e4 ravinteidenkierrossa. Siten pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen synnyn ja toiminnan taustalla vaikuttavien ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden tunnistamisella ja suojelulla on kauaskantoisia vaikutuksia koko virtavesiekosysteemien hyvinvointiin. Pohjael\u00e4imet ovat my\u00f6s yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 vesist\u00f6jen biomonitoroinnissa k\u00e4ytetyist\u00e4 eli\u00f6ryhmist\u00e4, mutta niiden toiminnalliseen rakenteeseen pohjautuvaa tietoa on pohjoisista, luonnontilaisista virtavesist\u00e4 ollut aiemmin verraten v\u00e4h\u00e4n saatavilla. Tiedon ker\u00e4\u00e4minen nyt onkin ollut merkityksellist\u00e4, sill\u00e4 pohjoiset alueet ovat erityisen herkki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuville muutoksille ja esimerkiksi etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen vaikutuksia on pohjoisissa ekosysteemeiss\u00e4 jo havaittu.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen taksonomiseen ja erityisesti toiminnalliseen rakenteeseen keskeisesti vaikuttavia ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimuksen tulokset antoivat viitteit\u00e4 siit\u00e4, miten pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen taksonomisten ja toiminnallisten rakenteiden taustalla voivat vaikuttaa erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimivat prosessit. Ymp\u00e4rist\u00f6n spatiaaliset ja lajien levi\u00e4miseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t vaikuttavan voimakkaammin taksonomisesti luokiteltujen yhteis\u00f6jen vaihteluun, kun taas toiminnallisesti luokitellut yhteis\u00f6t vaikuttaisivat rakentuneen enemm\u00e4n paikallisten ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteiden mukaisesti. Kokonaisuudessaan pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen monimuotoisuus n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin rakentuneen vaihtelevien ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteiden ohjaamana.<\/p>\n
Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten sek\u00e4 taksonomisesti ett\u00e4 toiminnallisesti luokiteltujen yhteis\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4minen rinnakkain yhteis\u00f6ekologisissa tutkimuksissa voi auttaa selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6jen synnyn taustalla vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Tuloksilla on merkityst\u00e4 virtavesiyhteis\u00f6jen suojelun kannalta, sill\u00e4 yhteis\u00f6jen monimuotoisuuden taustalla vaikuttavien ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden tunnistaminen auttaa suojelemaan yhteis\u00f6jen kannalta erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Tuloksien mukaan mahdolliset suojelutoimenpiteet tulisi virtavesiss\u00e4 kohdistaa kattamaan ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteita laajasti, jotta ymp\u00e4rist\u00f6n mukaan vaihtelevat yhteis\u00f6t tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla katetuiksi.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6stutkimus on tehty Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa Oulussa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
V\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjael\u00e4inyhteis\u00f6ihin keskeisesti vaikuttavia ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Tiedon ker\u00e4\u00e4minen nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska pohjoiset alueet ovat erityisen herkki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille ja esimerkiksi etenev\u00e4n ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisissa ekosysteemeiss\u00e4 on jo havaittu.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4512","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4512"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4513,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4512\/revisions\/4513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4512"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}