{"id":4514,"date":"2018-01-18T10:31:53","date_gmt":"2018-01-18T08:31:53","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4514"},"modified":"2018-01-18T10:31:53","modified_gmt":"2018-01-18T08:31:53","slug":"haitallisia-aineita-loytyi-hule-ja-jatevesista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/01\/haitallisia-aineita-loytyi-hule-ja-jatevesista\/","title":{"rendered":"Haitallisia aineita l\u00f6ytyi hule- ja j\u00e4tevesist\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Turku ja joukko It\u00e4meren kaupunkeja on osallistunut tutkimukseen, jossa analysoitiin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytyvi\u00e4 haitallisia aineita. N\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin mm. ftalaatteja, alkyylifenoleja, perfluorattuja yhdisteit\u00e4 ja metalleja. Kaikista eri kaupungeista otetuista n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi tutkittuja yhdisteit\u00e4, mik\u00e4 osoittaa n\u00e4iden aineiden olevan laajalle levinneit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme.<!--more--><\/p>\n<p>Turun ammattikorkeakoulu ker\u00e4si tutkimusta varten n\u00e4ytteit\u00e4 hulevesist\u00e4 ja teollisuusalueiden, asuinalueiden tai kauppakeskusten j\u00e4tevesist\u00e4 eri puolilta kaupunkia. Muita tutkimuksessa mukana olleita kaupunkeja olivat P\u00e4rnu, Kaunas, \u0160ilal\u0117, Riga ja Gda\u0144sk.<\/p>\n<p>EU:ssa erityist\u00e4 huolta aiheuttaviksi aineiksi luokiteltuja ftalaatteja, bisfenoli-A:ta ja perfluorattuja yhdisteit\u00e4 l\u00f6ytyi Turussa kaikista n\u00e4ytteist\u00e4. Ne ovat aineita, joita ei luonnostaan esiinny ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 lainkaan, vaan ne ovat ihmistoiminnan tuottamia. Vaikka t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella ei voida tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 n\u00e4iden aineiden aiheuttamista terveysriskeist\u00e4, tutkijan mukaan niiden laaja esiintyminen on kuitenkin huomionarvoinen asia.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0 Vaikka riskin suuruuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on vaikeaa, olisi hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 keskustelua arvovalinnoistamme \u2013 haluammeko jatkaa haitallisten kemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja hyv\u00e4ksy\u00e4 sen, ett\u00e4 ne mahdollisesti aiheuttavat pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 riskin ihmisten tai ekosysteemin terveydelle, erityisasiantuntija\u00a0<strong>Piia Leskinen<\/strong>\u00a0Turun ammattikorkeakoulusta sanoo.<\/p>\n<p>Erityisesti hyvin hitaasti hajoavat yhdisteet voivat muodostua ongelmaksi ajan kuluessa. Esimerkiksi perfluoro-oktaanisulfonaatin (PFOS) k\u00e4ytt\u00f6 on ollut voimakkaasti rajoitettua jo vuodesta 2008, mutta sit\u00e4 l\u00f6ytyi edelleen l\u00e4hes kaikista Turun n\u00e4ytteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa Leskisen mukaan johtua osittain siit\u00e4, ett\u00e4 sallitut perfluoratut yhdisteet, joilla PFOS on korvattu, voivat hajotessaan muuntua PFOSiksi.<\/p>\n<p><strong>Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6hanke pureutuu haitallisten aineiden hajap\u00e4\u00e4st\u00f6ihin<\/strong><\/p>\n<p>Haitallisten aineiden tutkimus on osa kansainv\u00e4lisen Interreg Baltic Sea Region rahoitusohjelman rahoittaman NonHazCity-hankkeen toimintaa. Hankkeessa haitallisten aineiden kartoittamisen lis\u00e4ksi mietit\u00e4\u00e4n tapoja haitallisten aineiden v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0\u00a0 Haitallisten aineiden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 turvallisen ja terveellisen ymp\u00e4rist\u00f6n luomisessa vastuu jakaantuu tasaisesti kaikille yhteiskunnan tasoille. Poliittinen tahtotila ohjaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja rajoitusten lis\u00e4ksi resursseja. Monet kaupungit ovat esimerkiksi Ruotsissa ottaneet aktiivisen roolin haitallisten aineiden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Hannamaria Yliruusi<\/strong>\u00a0Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.<\/p>\n<p>Turussa Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu tutkivat, miten haitallisia aineita voitaisiin ottaa huomioon kaupungin hankinnoissa ja kuinka hankintoja suuntaamalla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kemikaalikuormitusta. Hankkeen aikana luodaan ty\u00f6kaluja hankintoja tekeville sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n Turun kaupungin ty\u00f6ntekij\u00f6iden tietoa haitallisista aineista.<\/p>\n<p><em>NonHazCity-hanke keskittyy haitallisten aineiden kartoittamiseen ja niiden haittojen v\u00e4hent\u00e4miseen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Hankkeessa kartoitetaan mist\u00e4 eri toiminnoista ja alueilta haitallisia aineita p\u00e4\u00e4see ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n innovatiivisia ratkaisuja haittojen v\u00e4hent\u00e4miseen niin pienyrityksiss\u00e4, kaupungin toiminnoissa kuin yksityistalouksissakin.<\/em><\/p>\n<p><em>Turun ammattikorkeakoulun lis\u00e4ksi hankkeessa toimii Turun Vesihuolto, Turun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutoimi, Turun seudun puhdistamo sek\u00e4 Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus. Kansallisena avainkumppanina toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).<\/em><\/p>\n<p><em>Kansainv\u00e4lisess\u00e4 hankkeessa partnereita on yhteens\u00e4 18. Mukana on 10 kaupunkia Ruotsista, Baltian maista, Puolasta ja Saksasta.<\/em><\/p>\n<p><strong><em>Lis\u00e4tietoa hankkeesta:<\/em><\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/turvallisuus-ja-kemikaalivirasto-tukes.mail-epr.net\/go\/539436-975555-63090624\">https:\/\/www.turkuamk.fi\/fi\/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot\/hae-projekteja\/nonhazcity\/<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/turvallisuus-ja-kemikaalivirasto-tukes.mail-epr.net\/go\/539439-796391-63090624\">https:\/\/www.facebook.com\/nonhazcity\/<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turku ja joukko It\u00e4meren kaupunkeja on osallistunut tutkimukseen, jossa analysoitiin kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 l\u00f6ytyvi\u00e4 haitallisia aineita. N\u00e4ytteist\u00e4 analysoitiin mm. ftalaatteja, alkyylifenoleja, perfluorattuja yhdisteit\u00e4 ja metalleja. Kaikista eri kaupungeista otetuista n\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi tutkittuja yhdisteit\u00e4, mik\u00e4 osoittaa n\u00e4iden aineiden olevan laajalle levinneit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4514","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4514"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4514\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4515,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4514\/revisions\/4515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4514"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}