{"id":4516,"date":"2018-01-18T10:33:31","date_gmt":"2018-01-18T08:33:31","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4516"},"modified":"2018-01-18T10:33:31","modified_gmt":"2018-01-18T08:33:31","slug":"hanoista-ja-vesijohdoista-voi-liueta-metalleja-juomaveteen-veden-juoksuttaminen-poistaa-haitalliset-pitoisuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/01\/hanoista-ja-vesijohdoista-voi-liueta-metalleja-juomaveteen-veden-juoksuttaminen-poistaa-haitalliset-pitoisuudet\/","title":{"rendered":"Hanoista ja vesijohdoista voi liueta metalleja juomaveteen \u2013 veden juoksuttaminen poistaa haitalliset pitoisuudet"},"content":{"rendered":"<div>Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ik\u00e4iset.<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div id=\"x_content\">\n<p>Kiinteist\u00f6jen vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 nikkeli\u00e4, lyijy\u00e4 ja kuparia. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi Aalto-yliopistosta valmistuneen\u00a0<strong>Meri Sipil\u00e4n<\/strong>\u00a0diplomity\u00f6st\u00e4, jota varten tutkittiin hanavedest\u00e4 otettuja vesin\u00e4ytteit\u00e4 30 kiinteist\u00f6st\u00e4 eri puolella Suomea.<\/p>\n<p>Tutkimus paljasti, ett\u00e4 hanaveden metallipitoisuudet olivat sit\u00e4 korkeammat, mit\u00e4 kauemmin vesi oli seissyt vesijohdoissa. Seisotusajan lis\u00e4ksi veden metallipitoisuuteen vaikuttivat kiinteist\u00f6n hanan ja putkiston ik\u00e4 sek\u00e4 niiss\u00e4 k\u00e4ytetyt materiaalit.<\/p>\n<p>\u201dNikkeli\u00e4 liukeni veteen erityisesti kiinteist\u00f6iss\u00e4, joissa hana oli uusittu alle vuotta aiemmin ja kuparia kiinteist\u00f6iss\u00e4, joissa kupariputket olivat alle vuoden vanhoja. Nikkeli oli todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin hanan nikkeli-kromipinnoitteesta. Lyijy\u00e4 voi puolestaan liueta veteen messinkiosista, kuten hanoista ja vesijohtojen liitoskappaleista\u201d, Meri Sipil\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Talousveden nikkelipitoisuudelle on asetettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 terveysperusteinen laatuvaatimuksen enimm\u00e4isarvo 20 \u00b5g\/l. Se ylittyi litran vesin\u00e4ytteiss\u00e4 kolmasosassa kohteista, kun vesi oli seisonut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 yli 8 tunnin ajan. Enimm\u00e4isarvon ylitt\u00e4viss\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4 nikkelipitoisuudet vaihtelivat v\u00e4lill\u00e4 21\u201380 \u00b5g\/l. Sipil\u00e4 kuitenkin korostaa, ett\u00e4 nikkelin pitoisuus laski turvalliselle tasolle heti, kun hanan sis\u00e4ll\u00e4 seissyt vesi oli laskettu pois.<\/p>\n<p>Lyhyemmill\u00e4 seisotusajoilla nikkelin raja-arvo ylittyi vain yhdess\u00e4 n\u00e4ytepisteess\u00e4. Lyijyn osalta terveysperusteinen laatuvaatimus 10 \u00b5g\/l ylittyi seisoneessa vedess\u00e4 yhdess\u00e4 n\u00e4ytepisteess\u00e4 ja oli lis\u00e4ksi l\u00e4hell\u00e4 raja-arvoa muutamassa n\u00e4ytepisteess\u00e4. Kuparipitoisuus oli koholla muutamassa kohteessa, mutta sille asetettu laatuvaatimus ei ylittynyt.<\/p>\n<p>\u201dJuotavaksi tai ruoanlaittoon k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4 kannattaa laskea hanasta, kunnes kylm\u00e4n veden l\u00e4mp\u00f6tila tasaantuu. N\u00e4in kiinteist\u00f6n vesij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 seissyt vesi saadaan pois ja metallipitoisuudet varmasti turvalliselle tasolle\u201d, Sipil\u00e4 sanoo.<\/p>\n<h3><strong>Huomio kiinteist\u00f6jen vesikalusteisiin<\/strong><\/h3>\n<p>EU:n juomavesidirektiivin muutos edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet kylm\u00e4ss\u00e4 hanavedess\u00e4 tutkitaan jatkossa ilman veden juoksuttamista.Aiemmin kaikki talousveden laadun valvontan\u00e4ytteet otettiin Suomessa runsaan veden juoksuttamisen j\u00e4lkeen, jolloin n\u00e4yte vastasi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vesilaitoksen toimittamaa verkostovett\u00e4. Verkostoveden nikkeli-, lyijy- ja kuparipitoisuudet t\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4kin tutkimuksessa reilusti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n asettamat talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset.<\/p>\n<p>Uuden n\u00e4ytteenottotavan tarkoituksena on auttaa havaitsemaan kiinteist\u00f6jen vesikalusteiden ja -johtojen mahdollinen heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus veden laatuun. Jos talousveden metallipitoisuuksissa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ylityksi\u00e4, selvitet\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyyk\u00f6 syy kiinteist\u00f6n vesij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 vai vesilaitoksen toimittamasta vedest\u00e4. Sen j\u00e4lkeen terveydensuojeluviranomainen velvoittaa vastuutahon korjaamaan tilanteen.<\/p>\n<p>My\u00f6s terveydensuojelun valvontaa ohjaavat viranomaiset suosittelevat veden riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 juoksuttamista ennen sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p><em>M<\/em><em>eri Sipil\u00e4n diplomity\u00f6 \u201dKiinteist\u00f6jen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit\u201d hyv\u00e4ksyttiin Aalto-yliopistossa 11. joulukuuta 2017. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n vet\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeeseen osallistui kahdeksan vesilaitosta (Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut -kuntayhtym\u00e4 HSY, H\u00e4meenlinnan Seudun Vesi Oy, Iisalmen Vesi, Imatran Vesi, Kouvolan Vesi Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Oulun Vesi, Tampereen Vesi), ja se sai rahoitusta my\u00f6s Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahastolta.<\/em><\/p>\n<p>Tietoa talousveden kuparin, lyijyn ja nikkelin mahdollisista l\u00e4hteist\u00e4, terveysvaikutuksista ja enimm\u00e4ispitoisuuksista l\u00f6ytyy Valviran julkaiseman\u00a0<a href=\"http:\/\/www.valvira.fi\/ymparistoterveys\/terveydensuojelu\/talousvesi\/talousvesiasetuksen_soveltamisohje\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Talousvesiasetuksen soveltamisohjeen osan III sivuilta 15-16.<\/a><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ik\u00e4iset.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4516","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4516"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4516\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4517,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4516\/revisions\/4517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4516"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}