{"id":4528,"date":"2018-01-30T15:51:04","date_gmt":"2018-01-30T13:51:04","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4528"},"modified":"2018-01-30T15:51:04","modified_gmt":"2018-01-30T13:51:04","slug":"happamien-sulfaattimaiden-huuhtoumat-uhkaavat-edelleen-vesistoja-torjuntaan-uusia-keinoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/01\/happamien-sulfaattimaiden-huuhtoumat-uhkaavat-edelleen-vesistoja-torjuntaan-uusia-keinoja\/","title":{"rendered":"Happamien sulfaattimaiden huuhtoumat uhkaavat edelleen vesist\u00f6j\u00e4, torjuntaan uusia keinoja"},"content":{"rendered":"<p>Happamilta sulfaattimailta huuhtoutuva happamuus ja metallit aiheuttavat ongelmia sek\u00e4 maaper\u00e4lle ett\u00e4 vesist\u00f6ille.\u00a0 Haittoja torjutaan vuonna 2011 hyv\u00e4ksytyn strategian mukaisesti. Tuoreessa v\u00e4liraportissa arvioitiin, kuinka hyvin strategia on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 saavuttanut tavoitteensa sek\u00e4 ehdotetaan jatkotoimenpiteit\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Strategia pyrkii siihen, ett\u00e4 my\u00f6s happamilla sulfaattimailla sijaitsevissa vesist\u00f6iss\u00e4 saavutettaisiin hyv\u00e4 ekologinen ja kemiallinen tila. Tavoite ei ole viel\u00e4 toteutunut.<\/p>\n<p>Suomessa on Euroopan suurimmat happamien sulfaattimaiden alueet. Kuormitus ja metallien liukeneminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt maankuivatuksen, rakentamisen ja ruoppausten seurauksena. Haittoja aiheutuu erityisesti kaloille ja muille vesieli\u00f6ille.<\/p>\n<p>Strategian julkaisun j\u00e4lkeen happamuushaittoja on torjuttu monella tavalla. Maiden kartoitus sek\u00e4 useat tutkimus- ja selvityshankkeet ovat lis\u00e4nneet tietoisuutta happamista sulfaattimaista. Vaikka kartoitus on edennyt, edelleen on kartoittamatta laajoja alueita esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kartoittamatta on noin nelj\u00e4sosa mahdollisista ongelma-alueista.<\/p>\n<p>Strategia on otettu huomioon valtakunnallisissa ja alueellisissa ohjelmissa sek\u00e4 tukij\u00e4rjestelmiss\u00e4. Maaseudun kehitt\u00e4misohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia toimenpiteit\u00e4, jotka auttavat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n happamuushaittoja. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus, s\u00e4\u00e4t\u00f6kastelu, kuivatusvesien kierr\u00e4tys ja ymp\u00e4rist\u00f6nhoitonurmet. My\u00f6s neuvontaa maatiloille on lis\u00e4tty. Suurten ojitushankkeiden haittoja pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s entist\u00e4 paremmin ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ennalta, koska niist\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 etuk\u00e4teen ilmoitus ELY-keskuksille.<\/p>\n<p>Raportti suosittelee kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyist\u00e4 vaikuttavampia ja riskiperusteisempia ohjauskeinoja ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa uusien menetelmien tutkimukseen sek\u00e4 sellaisten hankkeiden suunnitteluun, jotka aiheuttavat maakerrosten hapettumista ongelma-alueilla. V\u00e4liarviointi laadittiin ministeri\u00f6iden, ELY-keskusten ja muiden toimijoiden laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Happamilta sulfaattimailta huuhtoutuva happamuus ja metallit aiheuttavat ongelmia sek\u00e4 maaper\u00e4lle ett\u00e4 vesist\u00f6ille.\u00a0 Haittoja torjutaan vuonna 2011 hyv\u00e4ksytyn strategian mukaisesti. Tuoreessa v\u00e4liraportissa arvioitiin, kuinka hyvin strategia on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 saavuttanut tavoitteensa sek\u00e4 ehdotetaan jatkotoimenpiteit\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4528","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4528"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4529,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4528\/revisions\/4529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4528"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}