{"id":4606,"date":"2018-03-22T09:44:26","date_gmt":"2018-03-22T07:44:26","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4606"},"modified":"2018-03-22T09:44:26","modified_gmt":"2018-03-22T07:44:26","slug":"moni-kaupunkitulva-olisi-ehkaistavissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/03\/moni-kaupunkitulva-olisi-ehkaistavissa\/","title":{"rendered":"Moni kaupunkitulva olisi ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4"},"content":{"rendered":"
V\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen rakentaminen on ilmastonmuutostakin isompi tekij\u00e4 kaupunkialueiden tulvien synnyss\u00e4.<\/div>\n

<\/p>\n

\n

Kev\u00e4t ja lumien sulaminen n\u00e4kyv\u00e4t pian taas tulvina ymp\u00e4ri Suomea, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan voimistavan tulvia entisest\u00e4\u00e4n. Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n vedenkiertoon ihmisen k\u00e4denj\u00e4lki vaikuttaa kuitenkin voimakkaammin kuin s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t tai ilmastonmuutos, arvioivat Aalto-yliopiston tutkijat.<\/p>\n

\u201dOn huono l\u00e4hestymistapa ajatella, ett\u00e4 olemme ilmastonmuutoksen tai rankkasateiden uhreja. Me olemme itse aiheuttaneet monia ongelmia \u2013 ja voimme my\u00f6s ratkaista niit\u00e4\u201d, sanoo tutkijatohtori\u00a0Nora Sillanp\u00e4\u00e4.
\n<\/strong><\/p>\n

Perinteisesti taajama-alueiden hulevesitulvia on hallittu rakentamalla viivytysaltaita, joihin hulevesi ohjataan. T\u00e4m\u00e4 saattaa siirt\u00e4\u00e4 tulvimisongelman luonnonuomiin. Asfaltoiminen puolestaan est\u00e4\u00e4 sade- ja sulamisveden luonnollista haihtumista ja imeytymist\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n, jolloin hulevesi my\u00f6s valuu luonnonuomiin ja edist\u00e4\u00e4 niiden tulvimista.<\/p>\n

Aalto-yliopistossa tutkitaan hajautettuja menetelmi\u00e4, joilla voidaan edist\u00e4\u00e4 luonnonmukaisempaa vedenkiertoa my\u00f6s kaupunkialueilla.<\/p>\n

\u201dLuonnonmukaisuus ei tarkoita, ett\u00e4 ratkaisut syntyv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n, vaan ne vaativat monimutkaistakin teknologiaa ja insin\u00f6\u00f6riosaamista\u201d, Sillanp\u00e4\u00e4 sanoo ja ottaa esimerkiksi automarketit ymp\u00e4rist\u00f6ineen. Pys\u00e4k\u00f6intiruutujen v\u00e4leihin rakennetut vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t pinnat auttaisivat vett\u00e4 imeytym\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n, ja markettien viherkatoilla voitaisiin edesauttaa veden haihtumista.<\/p>\n

It\u00e4meren kuormitus kuriin<\/strong><\/h3>\n

Aalto-yliopistossa on tutkittu ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s maatalousalueiden tulvien hallinnassa. Kun maatalousmaata kuivatetaan, peltojen ja metsien liikavedet ohjataan salaojituksella puroihin ja jokiin, mik\u00e4 usein voimistaa tulvimista. Perinteisesti tulvia on yritetty hallita levent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja suoristamalla luonnonuomia sek\u00e4 perkaamalla niiden kasvillisuutta, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 jokien ja purojen kalakantoja. Samalla h\u00e4iriintyv\u00e4t my\u00f6s luonnon omat vedenpuhdistusprosessit: kun kiintoaineita, ravinteita ja haitta-aineita sitova kasvillisuus poistetaan, aineet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kulkeutumaan pelloilta suoraan sis\u00e4vesist\u00f6ihin ja mereen.<\/p>\n

\u201dIt\u00e4merta kuormittavat aineet kulkeutuvat pienten maatalouspurojen kautta. Pieniin puroihin meill\u00e4 on kuitenkin hyv\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa\u201d, sanoo tutkijatohtori\u00a0Kaisa V\u00e4stil\u00e4<\/strong>, joka tutkii kaksitasouomia tulvanhallinnan keinona. Kaksitasouomassa luonnonuomaa ei perinteiseen tapaan kaiveta auki, vaan sen rinnalle rakennetaan tulvatasanne uomaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maanpintaa alemmalle tasolle. N\u00e4in tulvavedet virtaavat hallitusti tulvatasanteella eiv\u00e4tk\u00e4 tulvi pelloille, ja samalla voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 uoman luonnollista ekosysteemi\u00e4.<\/p>\n

Tulvatasanteilla voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kasvillisuutta, joka ker\u00e4\u00e4 valuma-alueelta tulevaa kiintoainetta ja varastoi itseens\u00e4 ravinteita. Tulvatasanteellinen kaksitasouoma on yleistym\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s taajamien pienvesiss\u00e4 vaihtoehtona perinteiselle ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 haittaavalle uomaperkaukselle.<\/p>\n

\u201dMenetelm\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n luonnon omia puhdistusprosesseja, joihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tutkimustietoa ja insin\u00f6\u00f6ritaitoa\u201d, V\u00e4stil\u00e4 tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 tiedon k\u00e4ytt\u00e4jien eli kaupunkien, suunnittelijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa. Tuloksille riitt\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomen rajojen ulkopuolella.<\/p>\n

\u201dKaupungistuminen on megatrendi maailmalla. Ne ratkaisut, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n, ovat hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s maailman miljoonakaupungeissa\u201d, sanoo vesitalouden professori\u00a0Harri Koivusalo<\/strong>.<\/p>\n

Maailman vesip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 22. maaliskuuta. T\u00e4m\u00e4n vuoden teemana on \u201dNature for water\u201d, joka nostaa esille, kuinka tulvia, kuivuutta ja vesien saastumista voidaan hillit\u00e4 luonnonmukaisilla keinoilla.<\/em><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen rakentaminen on ilmastonmuutostakin isompi tekij\u00e4 kaupunkialueiden tulvien synnyss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4606","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4606"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4607,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4606\/revisions\/4607"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4606"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}