Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kersti Haahden v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tehty mallinnus\u00a0osoitti, ett\u00e4 paksuturpeisella alueella suomets\u00e4n kunnostusojituksen\u00a0j\u00e4lkeen maa-aineksen liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 ojien pohjasta saadaan\u00a0melko tehokkaasti ehk\u00e4isty\u00e4 esimerkiksi perkauskatkoilla tai padottavilla rakenteilla. Jo liikkeelle l\u00e4hteneen maa-aineksen pys\u00e4ytt\u00e4minen laskeutusaltailla tai lietekuopilla\u00a0sen sijaan\u00a0on tehotonta.<\/p>\n
Suotuisien kasvuolosuhteiden yll\u00e4pit\u00e4miseksi Suomessa kunnostusojitetaan\u00a0vuosittain noin 60 000 hehtaaria suomets\u00e4\u00e4. Kunnostusojituksen\u00a0seurauksena ojat ovat herkki\u00e4 eroosiolle ja niist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin olevaa maa-ainesta pidet\u00e4\u00e4n\u00a0mets\u00e4talouden suurimpana vesist\u00f6j\u00e4 kuormittavana tekij\u00e4n\u00e4. Vahingollisia\u00a0vesist\u00f6vaikutuksia pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mets\u00e4taloudessa ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n vesiensuojelurakenteilla, kuten laskeutusaltailla, perkauskatkoilla ja patorakenteilla.<\/p>\n
Luken tutkija\u00a0Kersti Haahti<\/strong>\u00a0tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan mallintamalla kiintoainekuorman muodostumista kunnostusojituksen\u00a0j\u00e4lkeen. Mallinnuksella vertailtiin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttavia vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 ja t\u00e4ydennettiin aikaisempien yleens\u00e4 yksitt\u00e4isiin rakenteisiin\u00a0keskittyneiden kokeellisten tutkimuksien tuloksia.<\/p>\n \u2013 Paksuturpeisella alueella sade irrottaa ojien sein\u00e4mist\u00e4 runsaasti maa-ainesta, ja ojien pohjasta liikkeelle l\u00e4htev\u00e4 maa-aines\u00a0muodostaa toisen osan kuormasta. Erityisen herk\u00e4sti maa-ainesta l\u00e4htee liikkeelle ojan\u00a0pohjasta heti kunnostusojitusta seuraavina p\u00e4ivin\u00e4, kuvaa Haahti tilannetta mallinnustensa perusteella.<\/p>\n Vesiensuojelurakenteiden mallinnus\u00a0antoi viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maa-aineksen liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 ojan pohjasta saadaan\u00a0melko tehokkaasti ehk\u00e4isty\u00e4 perkauskatkoilla tai padottavilla rakenteilla.<\/p>\n \u2013 Sen sijaan\u00a0jo liikkeelle l\u00e4hteneen maa-aineksen pys\u00e4ytt\u00e4minen laskeutusaltailla tai lietekuopilla on tehotonta. Etenkin lietekuoppien toteutus kaikkien paksuturpeisten alueiden\u00a0kunnostusojitusten yhteydess\u00e4 voidaan kyseenalaistaa, toteaa Haahti.<\/p>\n Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri\u00a0Kersti Haahti<\/strong><\/em>\u00a0v\u00e4ittelee 6.4.2018 klo 12 Aalto-yliopiston insin\u00f6\u00f6ritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laitoksella, aiheesta\u00a0Hydrologian ja kiintoaineen kulkeutumisen mallintaminen ojitetussa suomets\u00e4ss\u00e4 \u2013 Painopistein\u00e4 kiintoainekuorman muodostuminen ja hallinta kunnostusojituksen j\u00e4lkeen.\u00a0<\/em>(<\/em>Modelling hydrology and sediment transport in a drained peatland for<\/em>est\u00a0\u2013 Focus on sediment load generation and control after ditch network maintenance<\/em>)<\/em>.\u00a0<\/em>V\u00e4it\u00f6ksen ala on vesitekniikka. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii Dr. Devendra M. Amatya, USDA Forest Service, USA ja valvojana on professori Harri Koivusalo, Aalto-yliopiston insin\u00f6\u00f6ritieteiden korkeakoulu, rakennetun\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6n laitos.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kersti Haahden v\u00e4it\u00f6sty\u00f6ss\u00e4 tehty mallinnus\u00a0osoitti, ett\u00e4 paksuturpeisella alueella suomets\u00e4n kunnostusojituksen\u00a0j\u00e4lkeen maa-aineksen liikkeellel\u00e4ht\u00f6\u00e4 ojien pohjasta saadaan\u00a0melko tehokkaasti ehk\u00e4isty\u00e4 esimerkiksi perkauskatkoilla tai padottavilla rakenteilla. Jo liikkeelle l\u00e4hteneen maa-aineksen pys\u00e4ytt\u00e4minen laskeutusaltailla tai lietekuopilla\u00a0sen sijaan\u00a0on tehotonta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4637","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4637","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4637"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4637\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4640,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4637\/revisions\/4640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4637"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4637"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4637"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4637"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}