J\u00e4tevesilietteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 fosforia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kasvintuotannossa puutteellisesti, koska fosforin lannoitusvaikutusta ei tunneta. My\u00f6s lietteiden orgaanisten haitta-aineiden vaikutukset ja mahdollinen p\u00e4\u00e4tyminen ruokaketjuun est\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tulosten mukaan j\u00e4tevesilietefosforin lannoitusarvo lis\u00e4ysvuonna on heikompi kuin v\u00e4kilannoitefosforin, mutta lannoitusvaikutus paranee aikaa my\u00f6ten. J\u00e4tevesilietteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t haitta-aineet eiv\u00e4t siirtyneet maanp\u00e4\u00e4llisiin kasvinosiin.<\/p>\n
J\u00e4tevesilietteet muodostavat merkitt\u00e4v\u00e4n fosforivirran. Sen palautuminen takaisin ruuantuotannon ravinnekiertoon on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ravinnekiertojen sulkemisessa. N\u00e4in voidaan tehostaa uusiutumattomien fosforivarantojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa tutkimuksessa selvitettiin j\u00e4tevesilietefosforin pitk\u00e4kestoista lannoitusvaikutusta ohraan ja raihein\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 J\u00e4tevesilietteen fosforin lannoitusvaikutus oli noin 10 prosenttia v\u00e4kilannoitteen fosforin vastaavasta arvosta ensimm\u00e4isen\u00e4 kasvukautena. Kolmivuotisen kokeen j\u00e4lkeen se oli parhaimmillaan noin 40 prosenttia, kertoo erikoistutkija\u00a0Kari Ylivainio\u00a0<\/strong>Lukesta.<\/p>\n J\u00e4tevesilietefosforin lannoitusarvoa heikent\u00e4\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 rautapitoinen kemikaali, jolla poistetaan fosforia j\u00e4tevesivirrasta.<\/p>\n J\u00e4tevesilietteiden l\u00e4mp\u00f6kemiallisista prosessointimenetelmist\u00e4 sek\u00e4 poltto ett\u00e4 pyrolyysi heikensiv\u00e4t fosforin lannoitusarvoa lopputuotteessa. V\u00e4kilannoitefosforiin verrattuna j\u00e4tevesilietteet sis\u00e4lsiv\u00e4t suuremmat pitoisuudet haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, mutta kasvien raskasmetallipitoisuuksiin sill\u00e4 ei ollut vaikutusta.<\/p>\n Erilaisista j\u00e4tevesilietepohjaisista lannoitevalmisteista m\u00e4\u00e4ritettiin muun muassa pintak\u00e4sittelyaineissa ja palonsuoja-aineina k\u00e4ytettyjen yhdisteiden sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineiden pitoisuuksia. Lis\u00e4ksi hankkeessa kartoitettiin laajasti bromattujen palonestoaineiden pitoisuuksia eri puolilla Suomea tuotetuissa lietepohjaisissa lannoitevalmisteissa.<\/p>\n \u2013 Haitta-aineita havaittiin kaikissa tarkastelluissa tuotteissa. \u00a0Muun muassa ep\u00e4t\u00e4ydellisess\u00e4 palamisessa syntyvien PAH-yhdisteiden sek\u00e4 tarkasteltujen l\u00e4\u00e4keaineiden pitoisuudet olivat suurimmat v\u00e4hiten k\u00e4sitellyss\u00e4 materiaalissa eli m\u00e4d\u00e4tteess\u00e4. Suurimmat pintak\u00e4sittelyaineissa (PFAS) ja palonestoaineissa (PBDE) k\u00e4ytettyjen yhdisteiden pitoisuudet havaittiin kompostoidussa lietem\u00e4d\u00e4tteess\u00e4, kertoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEn tutkija\u00a0Lauri \u00c4yst\u00f6<\/strong>.<\/p>\n Pyrolyysin havaittiin pienent\u00e4v\u00e4n l\u00e4hes kaikkien tarkasteltujen yhdisteiden pitoisuuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta muutamien yhdisteiden pitoisuudet kasvoivat. Erityisesti n\u00e4iden yhdisteiden osalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkossa tutkia, miten prosessoinnilla voitaisiin vaikuttaa aineiden k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n \u2013 PBDE-yhdisteit\u00e4 ja l\u00e4\u00e4keaineita voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 viljelymaahan puhdistamolietepohjaisia lannoitevalmisteita k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4. Tutkimushankkeessa ei havaittu j\u00e4tevesilietteiden lis\u00e4\u00e4v\u00e4n PBDE-yhdisteiden ja l\u00e4\u00e4keaineiden kertymist\u00e4 kasveihin, kertoo erikoistutkija\u00a0Kimmo Suominen\u00a0<\/strong>Evirasta.<\/p>\n Haitta-aineille tehdyn ymp\u00e4rist\u00f6riskitarkastelun perusteella ekotoksikologiset viitearvot voivat ylitty\u00e4 erityisesti muutamilla l\u00e4\u00e4keaineilla sek\u00e4 triklosaanilla. Tarkastelu keskittyi peltomaassa odotettaviin toksisiin vaikutuksiin, eik\u00e4 se ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kattava hyvin pitk\u00e4ik\u00e4isille, biokertyville ja kulkeutuville yhdisteille.<\/p>\n J\u00e4tevesilietteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n fosforin lannoitusvaikutusta sek\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00e4mien raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden mahdollista kertymist\u00e4 kasveihin tutkittiin maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n sek\u00e4 yritysten rahoittamassa hankkeessa, jonka nimi on J\u00e4tevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja elintarviketurvallisuuteen (PProduct).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" J\u00e4tevesilietteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 fosforia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kasvintuotannossa puutteellisesti, koska fosforin lannoitusvaikutusta ei tunneta. My\u00f6s lietteiden orgaanisten haitta-aineiden vaikutukset ja mahdollinen p\u00e4\u00e4tyminen ruokaketjuun est\u00e4v\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tulosten mukaan j\u00e4tevesilietefosforin lannoitusarvo lis\u00e4ysvuonna on heikompi kuin v\u00e4kilannoitefosforin, mutta lannoitusvaikutus paranee aikaa my\u00f6ten. J\u00e4tevesilietteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t haitta-aineet eiv\u00e4t siirtyneet maanp\u00e4\u00e4llisiin kasvinosiin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4647","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4647","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4647"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4648,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4647\/revisions\/4648"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4647"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}J\u00e4tevesilietteiden haitta-aineet ja riskinarviointi<\/h3>\n
J\u00e4tevesilietteiden palonsuoja-aineet ja l\u00e4\u00e4keaineet eiv\u00e4t siirtyneet kasveihin<\/h3>\n