P\u00e4ivitettyjen arvioiden mukaan merenpinta voi nousta Suomenlahdella jopa 80\u201390 cm t\u00e4m\u00e4n vuosisadan aikana. Merenpinnan nousu lis\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti rannikkotulvien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 tulevaisuudessa erityisesti Suomen etel\u00e4rannikolla. Per\u00e4merell\u00e4 tulvariskit eiv\u00e4t sen sijaan merkitt\u00e4v\u00e4sti kasva viel\u00e4 kuluvan vuosisadan aikana.<\/p>\n
Ilmatieteen laitoksen tuoreessa tutkimuksessa on p\u00e4ivitetty arviot merenpinnan noususta ja tulvariskeist\u00e4 Suomen rannikolla vuoteen 2100 menness\u00e4. Tutkimuksessa on huomioitu uusimmat kansainv\u00e4liset tutkimustulokset globaalista merenpinnan noususta ottaen huomioon sen alueellisen vaihtelun.<\/p>\n
Tulvariskit kasvavat erityisesti etel\u00e4rannikolla<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa yhdistettiin ennusteet merenpinnan noususta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja havaintoihin perustuvat arviot lyhytaikaisesta vedenkorkeuden vaihtelusta, jotta voitiin arvioida tulvien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 tulevaisuudessa. Tulvariskien odotetaan kasvavan merkitt\u00e4v\u00e4sti etel\u00e4rannikolla. Esimerkiksi tammikuussa 2005 koettu tulva, joka nosti meriveden enn\u00e4tyskorkeuksiin Suomenlahdella, voisi vuosisadan lopun ilmastossa toistua keskim\u00e4\u00e4rin joka toinen vuosi. Sen sijaan Per\u00e4merell\u00e4, miss\u00e4 maankohoaminen on voimakkaampaa ja merenpinnan nousu heikompaa, tulvariskeiss\u00e4 ei ole odotettavissa suuria muutoksia kuluvan vuosisadan aikana. Selk\u00e4meren rannikolla tulvariskit todenn\u00e4k\u00f6isesti jonkin verran kasvavat.<\/p>\n Merenpinnan nousuun on Suomessa varauduttu muun muassa antamalla suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista, jotka on m\u00e4\u00e4ritetty viimeksi vuonna 2014. Nyt tehty tutkimus ei merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttanut arvioita, joihin rakennuskorkeussuositukset perustuvat.<\/p>\n Maankohoaminen suojaa Suomen rannikkoa<\/strong><\/p>\n \u201dJ\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen ei nosta merenpintaa tasaisesti, vaan vaikutus on erilainen eri puolilla maailmaa. J\u00e4\u00e4tik\u00f6n l\u00e4hialueilla merenpinnan nousu on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sulavan j\u00e4\u00e4tik\u00f6n l\u00e4hell\u00e4 maankuori kohoaa ja my\u00f6s j\u00e4\u00e4tik\u00f6n meriin kohdistama vetovoima heikkenee\u201d, selvent\u00e4\u00e4 tutkija Havu Pellikka Ilmatieteen laitokselta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 vedenkorkeuteen Suomen rannikolla vaikuttaa selv\u00e4sti enemm\u00e4n Etel\u00e4mantereen kuin Gr\u00f6nlannin mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulaminen.<\/p>\n J\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen lis\u00e4ksi merenpintaa nostaa meriveden l\u00e4mp\u00f6laajeneminen. Yhdess\u00e4 merivirtojen muutosten kanssa l\u00e4mp\u00f6laajenemisen vaikutuksen arvioidaan olevan Suomessa hieman voimakkaampi kuin maapallolla keskim\u00e4\u00e4rin, kun taas j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden osuus on keskiarvoa pienempi. \u201dKaiken kaikkiaan merenpinnan nousu j\u00e4\u00e4 arviomme mukaan Suomessa noin 80 prosenttiin maailmanlaajuisesta keskiarvosta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomen rannikkoa suojaa maankohoaminen\u201d, sanoo Pellikka.<\/p>\n Maa kohoaa Suomessa noin 40\u201390 cm vuosisadassa riippuen sijainnista. Voimakkainta maankohoaminen on Vaasan seudulla ja heikointa etel\u00e4rannikolla, miss\u00e4 maankohoaminen ei todenn\u00e4k\u00f6isesti riit\u00e4 kumoamaan merenpinnan nousua t\u00e4m\u00e4n vuosisadan aikana. Kun maankohoaminen otetaan huomioon, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella noin 30 cm ja korkeimpien ennusteiden toteutuessa jopa 90 cm vuosina 2000\u20132100. \u201dSuuri ep\u00e4varmuus johtuu ennen kaikkea siit\u00e4, ettei mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4ss\u00e4 ilmastossa osata viel\u00e4 ennustaa kovin hyvin.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s Tulvakeskuksen tiedote ”Uudesta meritulvakartasta tarkemmat arviot rannikon tulvavahingoista”:http:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Uudesta_meritulvakartasta_tarkemmat_arvi(46492)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" P\u00e4ivitettyjen arvioiden mukaan merenpinta voi nousta Suomenlahdella jopa 80\u201390 cm t\u00e4m\u00e4n vuosisadan aikana. Merenpinnan nousu lis\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti rannikkotulvien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 tulevaisuudessa erityisesti Suomen etel\u00e4rannikolla. Per\u00e4merell\u00e4 tulvariskit eiv\u00e4t sen sijaan merkitt\u00e4v\u00e4sti kasva viel\u00e4 kuluvan vuosisadan aikana.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4651","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4651"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4652,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4651\/revisions\/4652"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4651"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4651"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4651"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4651"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}