{"id":4663,"date":"2018-04-27T10:10:02","date_gmt":"2018-04-27T07:10:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4663"},"modified":"2018-04-27T10:10:02","modified_gmt":"2018-04-27T07:10:02","slug":"uudenmaan-vesien-tilan-parantaminen-vaatii-aktiivisia-toimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/04\/uudenmaan-vesien-tilan-parantaminen-vaatii-aktiivisia-toimia\/","title":{"rendered":"Uudenmaan vesien tilan parantaminen vaatii aktiivisia toimia"},"content":{"rendered":"<p>V\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n runsaalla Uudellamaalla vesiluontoon ja pohjavesiin kohdistuu monenlaista kuormitusta, joka huonontaa vesist\u00f6jen kuntoa. Suurin osa sis\u00e4- ja rannikkovesist\u00e4mme ovat tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa.<!--more--><\/p>\n<p>Nyt on aika antaa Uudenmaan ELY-keskukselle palautetta siit\u00e4, mit\u00e4 ongelmia pinta- ja pohjavesiin liittyy ja miten niit\u00e4 voidaan ratkaista tulevina vuosina. Palautetta voi antaa 9.7.2018 saakka ja sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vesien tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.<\/p>\n<p><strong>Maatalouden vesiensuojelutoimet suunnattava erityisesti ongelma-alueille<\/strong><\/p>\n<p>Hajakuormitus maataloudesta sek\u00e4 haja- ja loma-asutuksesta on suurin j\u00e4rvien, jokien ja rannikkovesien rehev\u00f6itymist\u00e4 aiheuttava tekij\u00e4 koko Uudenmaan alueella. ELY-keskuksen n\u00e4kemys on, ett\u00e4 tulevalla vesienhoitokaudella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamista vesien tilan kannalta ongelmallisimmille alueille ja satsata erityisesti maan kasvukunnon parantamiseen. Vesihuoltoverkostojen suunnitelmallista laajentamista tulee jatkaa edelleen haja-asutusalueilla, joilla se on taloudellisesti, teknisesti ja vesiensuojelullisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Latvavesien valuma-alueilla my\u00f6s mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksiin on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota.<\/p>\n<p><strong>Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Intensiivisen maank\u00e4yt\u00f6n vuoksi kaavoituksella ohjaaminen on Uudellamaalla keskeinen keino vaikuttaa pinta- ja pohjavesien tilan kehitykseen.<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0<em>Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei pohjavesialueelle sijoiteta toimintaa, joka vaarantaa pohjaveden tilan<strong>.\u00a0<\/strong>My\u00f6s rakentamisen aikana on nykyist\u00e4 paremmin huolehdittava, ettei pohjavesille aiheuteta vahinkoa,<\/em>\u00a0kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen geologi Esko Nylander.<\/p>\n<p>Rakentamista ja maankuivatusta suunniteltaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin huolehtimalla vedenpid\u00e4tyskyvyst\u00e4 valuma-alueilla. Rakennetut alueet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t veden imeytymist\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n ja pohjavedeksi sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ylivirtaamia ja eroosiota kaupunkipuroissa. Hulevesien mukana my\u00f6s kulkeutuu monia haitta-aineita, muun muassa mikromuovia, vesist\u00f6ihin ja mereen. J\u00e4tevesihaittojen hallitsemiseksi on toteutettava viem\u00e4riverkostojen kunnostustoimenpiteit\u00e4, joilla estet\u00e4\u00e4n sade- ja sulamisvesien p\u00e4\u00e4sy j\u00e4tevesiverkostoon ja puhdistamoille.<\/p>\n<p><strong>Riitt\u00e4v\u00e4 rahoitus turvattava kalojen vaellusmahdollisuuksien parantamiseen<\/strong><\/p>\n<p>Kalojen vaellusesteen\u00e4 olevat padot, tierummut, vesist\u00f6jen perkaaminen sek\u00e4 ruoppaukset aiheuttavat haittoja vesiluonnolle koko Uudenmaan alueella. ELY-keskus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vesielinymp\u00e4rist\u00f6jen parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien kunnostusten jatkuminen tulee varmistaa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rahoituksella ja tarjoamalla asiantuntijatukea niiden toteuttamiseen ja seurantaan my\u00f6s jatkossa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on lis\u00e4ksi helpottaa vesielinymp\u00e4rist\u00f6jen parantamiseen liittyv\u00e4\u00e4 luvitusta ja vanhojen lupien avaamista. My\u00f6s valuma-alueelta tulevan kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen on olennainen osa vesist\u00f6kunnostuksia.<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0<em>Alueellamme on k\u00e4ynniss\u00e4 useita erinomaisia hankkeita kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi ja vesist\u00f6jen kunnostamiseksi. Se ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan hankkeista opitut hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t on saatava valtavirtaistettua. Tavoitteenamme on lis\u00e4t\u00e4 vesist\u00f6tietoisuutta kaikilla tasoilla koululaisista ammatinharjoittajiin. N\u00e4in voimme varmistaa vesienhoidon koko toimintaketjun jatkuvuuden vesien tilan seurannasta vesiensuojelutoimenpiteiden toteutukseen<\/em>, toteaa ylitarkastaja Tiina Ahokas Uudenmaan ELY-keskuksesta.<\/p>\n<p>Kansalaisten ja vesien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmien toivotaan osallistuvan vesienhoidon suunnitteluun ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin vesien tilan parantamiseksi. Kuulemisaineistona on tarkistettavan vesienhoitosuunnitelman ty\u00f6ohjelma, aikataulu ja keskeiset kysymykset. Kaikki kuulemisen asiakirjat ja tausta-aineistot l\u00f6ytyv\u00e4t Uudenmaan vesienhoidon nettisivulta. Siell\u00e4 on mahdollista tarkastella my\u00f6s karttasovellusta,\u00a0 johon on koottu laajalti tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta, niihin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 luonnon olosuhteista.<\/p>\n<p><em>Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen ELY-keskukset ovat laatineet ehdotuksensa vesienhoidon keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4 alueellaan. Koko maassa on k\u00e4ynniss\u00e4 pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien vesienhoitosuunnitelmien sek\u00e4 niihin liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen vuosille 2022-2027. Tarkoituksena on, ett\u00e4 valtioneuvosto hyv\u00e4ksyy tarkistetut vesienhoitosuunnitelmat vuoden 2021 lopussa<\/em>.<\/p>\n<p>Uudenmaan vesienhoidon nettisivu:<br \/>\n<a href=\"http:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Vesi\/Vesiensuojelu\/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo\/Vesienhoito_ELYkeskuksissa\/Uusimaa\">http:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Vesi\/Vesiensuojelu\/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo\/Vesienhoito_ELYkeskuksissa\/Uusimaa<\/a><br \/>\nKarttasovellus:\u00a0<a href=\"http:\/\/paikkatieto.ymparisto.fi\/vaikutavesiin\">http:\/\/paikkatieto.ymparisto.fi\/vaikutavesiin<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n runsaalla Uudellamaalla vesiluontoon ja pohjavesiin kohdistuu monenlaista kuormitusta, joka huonontaa vesist\u00f6jen kuntoa. Suurin osa sis\u00e4- ja rannikkovesist\u00e4mme ovat tyydytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tai v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4663","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4663"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4663\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4664,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4663\/revisions\/4664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4663"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4663"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4663"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}