Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen merentutkimusalukset Aranda ja Muikku ovat palanneet elokuun tutkimusmatkoiltaan. Matkoilla tutkittiin Suomenlahden, varsinaisen It\u00e4meren, etel\u00e4isen Saaristomeren ja Pohjanlahden rehev\u00f6itymist\u00e4, pohjien happitilannetta sek\u00e4 pohjael\u00e4inyhdyskunnissa tapahtuneita muutoksia. Pohjael\u00e4inseurantaa Aranda toteutti kes\u00e4kuun matkallaan varsinaiselle It\u00e4merelle. Nyt tehdyt tutkimusmatkat ovat osa SYKEn merikeskuksen It\u00e4meren tilan pitk\u00e4aikaismuutostutkimusta ja ne palvelevat my\u00f6s It\u00e4meren maiden yhteist\u00e4 HELCOM-seurantaa.<\/p>\n
It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalla happikatoalue on yht\u00e4 laaja kuin kes\u00e4ll\u00e4 2010, my\u00f6s Suomenlahden syvill\u00e4 pohjilla sek\u00e4 paikoin rannikkovesiss\u00e4 pohjien tilanne on edelleen huono. Hapellisilla pohjilla pohjael\u00e4imi\u00e4 on runsaasti erityisesti etel\u00e4isell\u00e4 Saaristomerell\u00e4, mutta my\u00f6s Suomenlahden rannikkovesiss\u00e4. Vaikka merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia viime vuoden tilanteeseen n\u00e4hden ei lev\u00e4m\u00e4\u00e4riss\u00e4 todettu, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomenlahden rehev\u00f6itymiskehitys kuitenkin taittuneen viime vuosikymmenell\u00e4, selvimmin id\u00e4ss\u00e4. Selk\u00e4- ja Per\u00e4meren happitilanne oli edelleen hyv\u00e4.<\/p>\n
It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan syv\u00e4veden ja pohjien happitilanne on viime vuosien ajan pysynyt eritt\u00e4in huonona varsinaisen It\u00e4meren keskisill\u00e4 ja pohjoisilla syv\u00e4nteill\u00e4 (kuvassa punaisella merkityill\u00e4 syv\u00e4nnealueilla oli runsaasti rikkivety\u00e4, jota muodostuu hapettomilla pohjilla). Hapettomilla alueilla ei pohjael\u00e4imi\u00e4 ole lainkaan.<\/p>\n
Suomenlahden rannikkovesien tila on parantunut ulkosaaristoalueilla vuoden 2006 j\u00e4lkeen. Sis\u00e4saaristossa hapettomuutta esiintyy edelleen sek\u00e4 merialueen it\u00e4- ett\u00e4 l\u00e4nsiosissa. N\u00e4iden alueiden tila ei ole kehittynyt parempaan suuntaan. Suomenlahden syvill\u00e4 alueilla happitilanteeseen ja ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaan heikkohappisen syv\u00e4veden ajoittainen sis\u00e4\u00e4n virtaaminen. Matalissa ja voimakkaammin rehev\u00f6ityneiss\u00e4 rannikkovesiss\u00e4 kes\u00e4aikainen l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuminen est\u00e4\u00e4 hapen p\u00e4\u00e4syn pohjalle, mik\u00e4 voimistaa rehev\u00f6itymist\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta.<\/p>\n
Muikun havaintopaikoilla pohjasedimenttien ja pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen tila oli viimevuotisen kaltainen. T\u00e4ysin vailla pohjael\u00e4imi\u00e4 tutkituista paikoista oli vain nelj\u00e4nnes. Tulos on vuonna 2001 aloitetun seurantajakson kolmanneksi paras. Suomenlahden pohjael\u00e4inyhteis\u00f6t ovat kuitenkin edelleen suurelta osin v\u00e4h\u00e4lajisia ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti niukkoja verrattuna Saaristomeren etel\u00e4osiin. Vieraslaji, amerikanmonisukasmato, oli runsas Suomenlahden matalilla pohjilla, joissa happitilanne on kohtalainen ja paikoitellen my\u00f6s pohjien hyv\u00e4\u00e4 tilaa osoittavat valkokatkayhteis\u00f6t olivat hieman runsastuneet. Syvimmill\u00e4 pohjilla happitilanne oli kuitenkin huono ja n\u00e4ill\u00e4 Arandan tutkimuspisteill\u00e4 pohjael\u00e4imi\u00e4 havaittiin hyvin niukasti.<\/p>\n
Suomenlahden it\u00e4isill\u00e4 rannikkovesill\u00e4 lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli viimevuotista suurempi, mutta l\u00e4ntisen Suomenlahden sis\u00e4saaristossa viime kes\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi. Arandan havaintopaikoilla Suomenlahden ulapalla ja varsinaisen It\u00e4meren pohjoisosassa lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kauttaaltaan jonkin verran viime vuotta alhaisempi. It\u00e4isen Suomenlahden ja ulkosaariston viime kes\u00e4\u00e4 korkeammista lev\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 huolimatta alueen kes\u00e4inen rehevyystaso on selv\u00e4sti alempi kuin viime vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4. Suomenlahden ulkosaariston rehev\u00f6itymiskehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin taittuneen viime vuosikymmenell\u00e4, selvimmin id\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaalta on virrannut suolaisempaa vett\u00e4 Ahvenanmeren ja Saaristomeren kautta Selk\u00e4merelle vuoden 2010 j\u00e4lkeen. Happipitoisuus Selk\u00e4merell\u00e4 ja Per\u00e4merell\u00e4 on edelleen hyv\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parantuneen vuodentakaisesta.<\/p>\n
Lev\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen alueella selv\u00e4sti muuta It\u00e4merta alhaisempi. Mitatut pitoisuudet olivat kuitenkin paikoin edellisvuosien pitoisuuksia korkeampia. Sinilev\u00e4t esiintyiv\u00e4t Selk\u00e4meren ulappa-alueiden kasviplanktonissa runsaimpina, Per\u00e4merell\u00e4 viherlev\u00e4t.<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n Aranda:<\/strong>
\nSuomenlahti:
\nMatkanjohtaja Maiju Lehtiniemi, SYKE, puh. 040 7255 085
\nPohjanlahti ja Varsinainen It\u00e4meri:
\nMatkanjohtaja Pekka Kotilainen SYKE, puh. 0400 1485 20,
\nMatkanjohtaja Alf Norkko (pohjael\u00e4imet), SYKEn merikeskus, puh. 050 568 6766<\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/vesitalous.mobie.fi\/wp-content\/uploads\/2011\/09\/pohjaelainyhteisot_suomenla.jpg\" "\\"pohjaelainyhteisot_suomenla\\"")
<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"