Peltojen kipsik\u00e4sittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelij\u00f6iden hyv\u00e4ksym\u00e4ksi keinoksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta It\u00e4mereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevityst\u00e4 testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. <\/p>\n
Kipsin laajamittaisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 pystytt\u00e4isiin vastaamaan It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen v\u00e4hent\u00e4mistavoitteisiin. Kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 olisi suuri potentiaali koko It\u00e4meren tasolla.<\/p>\n
Kipsi on tehokas ja turvallinen<\/strong><\/p>\n Syksyll\u00e4 2016 kipsi\u00e4 levitettiin yli 1500 peltohehtaarille Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Kipsin levityksen vaikutuksia on seurattu niin pelloilla kuin jokivedess\u00e4.<\/p>\n \u2013 Savijoen vedenlaadun seuranta vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksen: fosforikuormitus pellolta v\u00e4henee 50 %, erikoistutkija\u00a0Petri Ekholm\u00a0<\/strong>Suomenymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta kertoo.<\/p>\n Helppoliukoisuutensa vuoksi kipsin (CaSO4<\/sub>\u2219H2<\/sub>O) sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 sulfaatti huuhtoutuu hiljalleen vesist\u00f6\u00f6n. Seurannoissa ja laboratoriotutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, ett\u00e4 jokivedest\u00e4 mitatuista sulfaattipitoisuuksista olisi haittaa uhanalaiselle vuollejokisimpukalle, taimenelle tai ison\u00e4kinsammaleelle.<\/p>\n Kipsik\u00e4sittely\u00e4 edistett\u00e4v\u00e4 Suomessa ja It\u00e4meren maissa<\/strong><\/p>\n Etel\u00e4-Suomen rannikkoalueilla kipsik\u00e4sittelyyn sopivaa peltopinta-alaa on laskettu olevan noin 540\u00a0000 hehtaaria, jolle kipsik\u00e4sittelyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa voisi alkaa valmistella. Kipsik\u00e4sittely sopii sujuvasti osaksi tilan t\u00f6it\u00e4. Se ei v\u00e4henn\u00e4 viljelyalaa tai laske satoja, mutta voi tehd\u00e4 peltojen muokkaamisen helpommaksi.<\/p>\n \u2013 Kipsik\u00e4sittelyll\u00e4 saataisiin Suomessa v\u00e4hennetty\u00e4 200\u2013300 tonnia fosforia ja koko It\u00e4meren tasolla 1500\u20132000 tonnia vuodessa. Fosforikilon v\u00e4hent\u00e4minen kipsin avulla maksaa noin 70 euroa, kun se muilla maatalouden keinoilla maksaa noin 220 euroa, professori\u00a0Markku Ollikainen\u00a0<\/strong>Helsingin yliopistosta toteaa.<\/p>\n Pilotin pohjalta laaditaan ehdotus kipsik\u00e4sittelyn liitt\u00e4miseksi suositeltavien ja kansallisesti tuettavien suojelukeinojen joukkoon. Kipsik\u00e4sittely lis\u00e4isi It\u00e4meren suojelun kustannustehokkuutta, jos se tulisi mukaan keinovalikoimaan esimerkiksi EU-tasolla.<\/p>\n Kipsik\u00e4sittely\u00e4 on pilotoitu innovatiivisena suojelukeinona EU Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa. Kipsik\u00e4sittelyn sopivuutta Saaristomeren tilan parantamiseen tutkitaan ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoituksella Helsingin yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen toteuttamassa SAVE-hankkeessa.<\/em><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Peltojen kipsik\u00e4sittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelij\u00f6iden hyv\u00e4ksym\u00e4ksi keinoksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maatalouden fosforikuormitusta It\u00e4mereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevityst\u00e4 testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4709","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4709"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4710,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4709\/revisions\/4710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4709"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}