{"id":4713,"date":"2018-05-30T08:42:52","date_gmt":"2018-05-30T05:42:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4713"},"modified":"2018-05-30T08:42:52","modified_gmt":"2018-05-30T05:42:52","slug":"tutkimus-ehdottaa-ratkaisuja-kotimaisen-vesiviljelyn-kestavaan-lisaamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/05\/tutkimus-ehdottaa-ratkaisuja-kotimaisen-vesiviljelyn-kestavaan-lisaamiseen\/","title":{"rendered":"Tutkimus ehdottaa ratkaisuja kotimaisen vesiviljelyn kest\u00e4v\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"<p class=\"ingress\">Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. Kasvatettu kala on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Kasvun my\u00f6s ennakoidaan jatkuvan nopeana. Suomen merialueilla tapahtuvan kalantuotannon lis\u00e4\u00e4miseksi ymp\u00e4rist\u00f6lupamenettelyj\u00e4 olisi syyt\u00e4 sujuvoittaa.<!--more--><\/p>\n<p class=\"ingress\">N\u00e4in todetaan 25.5. julkaistussa Luonnonvarakeskuksen ja Gaia Consulting Oy:n laatimassa selvityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Kuluttajat kaipaavat kotimaista kalaa kalatiskeihin. Jalostusteollisuus joutuu kuitenkin p\u00e4\u00e4osin turvautumaan tuontikalaan.\u00a0 Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n tavoitteena on kotimaisen kalantuotannon kest\u00e4v\u00e4 kasvattaminen.<\/p>\n<p>\u2013 Suomessa kalan kasvaneeseen kysynt\u00e4\u00e4n on jouduttu vastaamaan kalan tuonnin avulla. Suomen kalatuotteiden kauppatase on 350 miljoonaa euroa alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen. Toimialalla on vahva halu kasvuun ja alan ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuus on esimerkillist\u00e4, maa- ja mets\u00e4talousministeri Jari Lepp\u00e4 alustaa.<\/p>\n<h3>Lupamenettelyjen sujuvoittaminen kasvun edellytyksen\u00e4<\/h3>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 iso kysymys on, miten merialueiden kalantuotantoa voidaan lis\u00e4t\u00e4. Tuotannon kasvua tarvitaan, mutta sen pit\u00e4\u00e4 tapahtua ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ja It\u00e4meren ravinnekuormitustavoitteet huomioiden.<\/p>\n<p>Yritykset ovat olleet pid\u00e4ttyv\u00e4isi\u00e4 hakemaan uusia ymp\u00e4rist\u00f6lupia, koska luvan saatavuutta ja my\u00f6nnetyn luvan suuruutta on ollut vaikea ennakoida. Luonnonvarakeskus on selvitt\u00e4nyt Gaia Consulting Oy:n kanssa vesiviljelyn lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ongelmakohtia sek\u00e4 tuottanut niihin ratkaisuehdotuksia.<\/p>\n<p>\u2013 Pilotoimme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tapauksia yhdess\u00e4 yritt\u00e4jien ja viranomaisten kanssa. Hankkeessa toteutettiin viranomaisten ja hakijan v\u00e4lisi\u00e4 ennakkoneuvotteluja. Aiheina olivat ison vesiviljelylaitoksen perustaminen Per\u00e4merelle, ravinteita kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4n it\u00e4merirehun k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen sek\u00e4 etel\u00e4isen Selk\u00e4meren alueen tuotannon laajentaminen, kertoo tutkija Jari Set\u00e4l\u00e4 Luonnonvarakeskuksesta.<\/p>\n<h3>Ennakkoneuvottelut ja kaavoitus helpottavat luvitusta<\/h3>\n<p>Hanke esitt\u00e4\u00e4 useita konkreettisia suosituksia, joilla ymp\u00e4rist\u00f6luvitusta voidaan sujuvoittaa. Hankkeessa testattiin ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukaista neuvontaa. Etenkin isoissa ja monimutkaisissa hankkeissa yritt\u00e4j\u00e4n ja viranomaisen olisi hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 ennakkoneuvottelut selvitystarpeista ja lupaprosessista. Ennakkoneuvotteluissa viranomaiset saavat etuk\u00e4teen tietoa yritt\u00e4jien suunnitelmista. Samalla he voivat antaa neuvoja lupaprosessin sujuvoittamiseksi. Perusteelliset etuk\u00e4teisselvitykset edesauttavat lupien saantia, Set\u00e4l\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa on tunnistettu vesiviljelyyn sopivia vesialueita. Suunnitelma helpottaa yritysten ja viranomaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Tutkijat suosittelevat suunnittelun laajentamista kalan jatkokasvatuksesta tuotannon muihin vaiheisiin.<\/p>\n<p>&#8211; T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sijainninohjaussuunnitelma koskee ainoastaan viljelyn kuormittavinta jatkokasvatusvaihetta. Kun my\u00f6s poikasten kasvatukseen, perkaukseen ja talvis\u00e4ilytykseen sopivat paikat olisi kartoitettu, kokonaisuuden luvittaminen helpottuisi ja yritt\u00e4jilt\u00e4 s\u00e4\u00e4styisi paljon aikaa, toteaa Set\u00e4l\u00e4.<\/p>\n<p>Hanke suosittelee vesiviljelyn viemist\u00e4 entist\u00e4 aktiivisemmin osaksi merialueiden suunnittelua sek\u00e4 kuntien ja maakuntien kaavoitusta. Lis\u00e4ksi suositellaan uusien lupamenettelyjen pilotointia. Esimerkiksi laajojen merialueiden omistajat, kuten Mets\u00e4hallitus tai kunnat, voisivat hakea lupia hallinnoimilleen vesialueille ja vuokrata niit\u00e4 kasvattajille.<\/p>\n<p>&#8211; N\u00e4in toiminta ohjautuisi ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteiskunnan kannalta sopiville alueille ja kasvattajat v\u00e4lttyisiv\u00e4t raskaalta lupaprosessilta. Kasvattajat voisivat keskitty\u00e4 varsinaiseen osaamiseensa, eli kalan kasvatukseen, Set\u00e4l\u00e4 kommentoi.<\/p>\n<p>Meriviljelyn luvituspilotit -selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta\u00a0<a href=\"http:\/\/tietokayttoon.fi\/\">tietokayttoon.fi<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/tietokayttoon.fi\/julkaisut\/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-544-0\">Raportti<\/a><\/p>\n<p><a class=\"external-link\" href=\"https:\/\/youtu.be\/UeUT_7VQ_Yo\">Video<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesiviljely on maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvava alkutuotannon muoto. Kasvatettu kala on jo ohittanut naudanlihan tuotannon. Kasvun my\u00f6s ennakoidaan jatkuvan nopeana. Suomen merialueilla tapahtuvan kalantuotannon lis\u00e4\u00e4miseksi ymp\u00e4rist\u00f6lupamenettelyj\u00e4 olisi syyt\u00e4 sujuvoittaa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4713","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4713","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4713"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4714,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4713\/revisions\/4714"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4713"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}