Talvipakkasia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4teveden puhdistamisessa kustannus- ja energiatehokkaasti. Kun j\u00e4tevesi j\u00e4\u00e4tyy luonnollisesti talvella, siit\u00e4 muodostuva j\u00e4\u00e4 on puhtaampaa kuin itse j\u00e4\u00e4nn\u00f6sj\u00e4tevesi. J\u00e4\u00e4tymisprosessissa syntyv\u00e4n j\u00e4\u00e4n puhtauteen vaikuttaa j\u00e4\u00e4tymisnopeus: mit\u00e4 hitaammin vesi j\u00e4\u00e4tyy, sit\u00e4 puhtaampaa siit\u00e4 tulee.<\/p>\n
Tutkimus on osa Suomen Akatemian arktista tutkimusohjelmaa, jossa kehitet\u00e4\u00e4n arktisen alueen uniikille ja herk\u00e4lle luonnolle sopivia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia ty\u00f6skentelymenetelmi\u00e4.<\/p>\n
Kemiantekniikan professori Marjatta Louhi-Kultasen<\/strong> johtaman tutkimushankkeen tavoitteena on ollut kehitt\u00e4\u00e4 energiataloudellista j\u00e4teveden k\u00e4sittely\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan saavuttaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuodenaikojen vaihtelua ja veden j\u00e4\u00e4tymist\u00e4. Itse j\u00e4tevesien j\u00e4\u00e4tyminen ei vaadi lis\u00e4energiaa talvella. J\u00e4\u00e4kerros poistetaan muusta j\u00e4tevedest\u00e4 mekaanisesti, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 j\u00e4tevesi v\u00e4kev\u00f6ityy. Energiaa tarvitaan vain j\u00e4\u00e4tyneen j\u00e4teveden murtamiseen ja pois kuljettamiseen. Sek\u00e4 laboratorio-oloissa ett\u00e4 talviolosuhteissa ker\u00e4ttyjen j\u00e4\u00e4n\u00e4ytteiden ep\u00e4puhtaustasot alittivat ymp\u00e4rist\u00f6lupien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t enimm\u00e4isarvot. Kaivosvesialtaista otettujen j\u00e4\u00e4n\u00e4ytteiden ep\u00e4puhtaustasot olivat jopa 65-90 % alhaisempia kuin itse kaivosveden. Tulosten perusteella luonnollinen j\u00e4\u00e4tyminen toimii erityisen hyvin, kun halutaan puhdistaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 laimeita vesiliuoksia.<\/p>\n ”Vaikka kaivosj\u00e4\u00e4 oli selke\u00e4sti puhtaampaa kuin kaivosvesi, sen mitatut mekaaniset lujuusarvot olivat selke\u00e4sti pienemm\u00e4t kuin puhtaan j\u00e4rviveden. Kaivosj\u00e4\u00e4n mekaaninen keruu ei siten vaadi kalliita erikoislaitteita”, kertoo TkT Mikko Suominen<\/strong> Aalto-yliopiston meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksessa on my\u00f6s k\u00e4ytetty talvisimulaattoria, jonka j\u00e4\u00e4dytyskoelaitteiston avulla j\u00e4\u00e4tymisprosessia voidaan kontrolloida halutulla tavalla vesiliuoksia, j\u00e4\u00e4hdytysilman l\u00e4mp\u00f6tilaa ja virtausnopeutta s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4. J\u00e4\u00e4n lujuuden ja muiden mekaanisten ominaisuuksien tunteminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan optimoida j\u00e4\u00e4nkeruun prosessi. Tutkimuksesta saatuja tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nkin j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkemis- ja keruusysteemien kehityksess\u00e4.<\/p>\n Hanke koostuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimusryhmist\u00e4, jotka ovat keskittyneet j\u00e4\u00e4dytystutkimukseen, matemaattiseen mallinnukseen sek\u00e4 mekaanisten prosessien kehitykseen, kuten j\u00e4\u00e4n rikkomiseen, analysointiin, keruuseen sek\u00e4 kuljetukseen. Tutkimuksessa testattiin puhdistusmenetelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kaatopaikkavesiin ett\u00e4 kunnallisiin j\u00e4tevesiin. Kokeita tehtiin my\u00f6s kaivosvesialtaissa Sotkamossa, kahdella turvesuolla ja Saimaan j\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Suomen Akatemia j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 6.-7.6.2018 kansainv\u00e4lisen vesialan konferenssin \u201dEmerging pollutants in Freshwater Ecosystems\u201d, joka on osa eurooppalaisen Water JPI -yhteisty\u00f6verkoston toimintaa. Konferenssiin osallistuu yli 200 alan tutkijaa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4\u00e4 ja yhteisty\u00f6kumppania. Konferenssin teema on ajankohtainen: haitta-aineet makean veden ekosysteemeiss\u00e4. Kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana kuullaan alustuksia ja puheenvuoroja muun muassa siit\u00e4, millaiset haitta-aineet uhkaavat juomavesi\u00e4mme ja miten esimerkiksi kemikaalit ja hy\u00f6nteismyrkyt joutuvat veden kiertoon. My\u00f6s haitta-aineiden vaikutukset ekosysteemin toimintaan ja ihmisten terveyteen sek\u00e4 uudet haitta-aineiden seuranta- ja torjuntamenetelm\u00e4t ovat mukana ohjelmassa:\u00a0http:\/\/www.aka.fi\/waterjpi2018<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Talvipakkasia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4teveden puhdistamisessa kustannus- ja energiatehokkaasti. Kun j\u00e4tevesi j\u00e4\u00e4tyy luonnollisesti talvella, siit\u00e4 muodostuva j\u00e4\u00e4 on puhtaampaa kuin itse j\u00e4\u00e4nn\u00f6sj\u00e4tevesi. J\u00e4\u00e4tymisprosessissa syntyv\u00e4n j\u00e4\u00e4n puhtauteen vaikuttaa j\u00e4\u00e4tymisnopeus: mit\u00e4 hitaammin vesi j\u00e4\u00e4tyy, sit\u00e4 puhtaampaa siit\u00e4 tulee.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4754","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4754"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4754\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4755,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4754\/revisions\/4755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4754"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}