Suomalais-ruotsalaisessa yhteisty\u00f6hankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmi\u00e4 ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo p\u00e4\u00e4tyneen ravinnekuorman v\u00e4hent\u00e4miseksi ja rehev\u00f6itymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) k\u00e4ynnistyi huhtikuussa 2018.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteisty\u00f6kumppaneina hankkeessa ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys sek\u00e4 Tukholman yliopisto, It\u00e4-G\u00f6tanmaan l\u00e4\u00e4ninhallitus ja Baltic Works Commission.<\/p>\n
Hanketta osarahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma ja sen budjetti on kokonaisuudessaan noin 2,8 miljoonaa euroa, josta s\u00e4\u00e4ti\u00f6n osuudeksi j\u00e4\u00e4 kansallisen vastinrahoituksen j\u00e4lkeen noin 40\u00a0000 euroa.<\/p>\n
It\u00e4mereen maalta tulevaa ravinnekuormitusta on viime vuosina leikattu merkitt\u00e4v\u00e4sti. Erityisesti it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella yksin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteisty\u00f6hankkeissa on Suomenlahtea rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4n, leville k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen liukoisen fosforin vuotuista kuormitusta saatu v\u00e4hennetty\u00e4 jopa 75 prosenttia. Rehev\u00f6ityminen on t\u00e4st\u00e4 huolimatta edelleen It\u00e4meren laajamittaisin ongelma. Ilmastonmuutoksen ennustetaan kiihdytt\u00e4v\u00e4n meren rehev\u00f6itymist\u00e4 tulevaisuudessa, sill\u00e4 sateisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s ravinteiden huuhtoutumista maalta mereen.<\/p>\n
Rehev\u00f6itymist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 paitsi maalta mereen tuleva kuormitus, my\u00f6s meren pohjaan vuosikymmenten aikana p\u00e4\u00e4tyneet ravinteet. Hapettomissa olosuhteissa t\u00e4st\u00e4 meren pohjan fosforivarannosta vapautuu leville k\u00e4ytt\u00f6kelpoista ja rehev\u00f6itymist\u00e4 ruokkivaa fosforia takaisin veteen. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan meren sis\u00e4iseksi kuormitukseksi.<\/p>\n
SEABASED-hankkeen ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 toimiva vanhempi tutkija\u00a0Jouni Lehtoranta\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta kertoo: \u201dVuosittain meren pohjalle laskeutuu ja sielt\u00e4 vapautuu takaisin veteen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 fosforia. Fosforia alkaa vapautua pohjalta ylim\u00e4\u00e4rin, kun meri rehev\u00f6ityy ja veteen muodostuu ep\u00e4edulliset kerrostuneisuusolot, jotka est\u00e4v\u00e4t pohjanl\u00e4heisen veden happivaraston t\u00e4ydentymisen. Esimerkiksi pienill\u00e4 lahdilla l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuus voi johtaa kes\u00e4aikaiseen hapettomuuteen ja runsaaseen fosforin vapautumiseen pohjasta veteen. Lahden veteen ker\u00e4\u00e4ntyy suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 fosforia, joka aiheuttaa paikallista rehev\u00f6itymist\u00e4.\u201d<\/p>\n Rehev\u00f6itymisen torjumiseksi maalta tulevan kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen on edelleen ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samalla on kuitenkin oleellista tutkia ja kartoittaa, miten meress\u00e4 jo olevan ravinnekuorman haittavaikutuksia voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Sis\u00e4isten ravinnevarastojen pienent\u00e4miseksi ja ravinteiden vapautumisen v\u00e4hent\u00e4miseksi kehitet\u00e4\u00e4n parhaillaan erilaisia menetelmi\u00e4, joiden toimivuudesta ja vaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vain v\u00e4h\u00e4n tutkimustietoa tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia.<\/p>\n SEABASED-hankkeesta John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 vastaava projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Miina M\u00e4ki\u00a0<\/strong>korostaa, ett\u00e4 hankkeessa pilotoitavat toimenpiteet arvioidaan perusteellisesti: \u201dSEABASED-hankkeessa kartoitetaan ensin huolellisesti kehitteill\u00e4 oleviin uudenlaisiin menetelmiin liittyvi\u00e4 riskej\u00e4. Vuoden 2019 aikana toteutetaan paikallisia, pienen mittakaavan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n pilotteja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan koealueiksi valittavien pienten syv\u00e4nteiden tai merenlahtien tilaa, ja joista saadaan sen lis\u00e4ksi arvokasta tietoa menetelmien vaikuttavuudesta, soveltuvuudesta ja kustannuksista. Pilottien toteutuksesta saatava sek\u00e4 muu hankkeessa ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tieto kootaan yhteen, helposti saataville ja mahdollisimman vertailukelpoiseen muotoon, menetelmien mahdollista jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ajatellen.\u201d<\/p>\n Apulaisprofessori\u00a0Lena Bergstr\u00f6m<\/strong>\u00a0Sveriges Lantbruksuniversitetista lis\u00e4\u00e4: \u201dUusien paikallisten ratkaisujen hakeminen It\u00e4meren hyv\u00e4n ekologisen tilan palauttamiseen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samalla kaikki toimenpiteet pit\u00e4\u00e4 suunnitella ja arvioida huolella. V\u00e4hentyneen ravinnekuorman odotetaan hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n lajeja ja elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 niill\u00e4 alueilla, joissa toimenpiteit\u00e4 kokeillaan. Elinymp\u00e4rist\u00f6n parantumisen tuomat hy\u00f6dyt lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s alueiden asukkaiden hyvinvointia.<\/p>\n Hankkeessa pilotoitavia toimia ovat mm. sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, ravinteikkaan pohjanl\u00e4heisen veden kierr\u00e4tt\u00e4minen hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maataloudessa sek\u00e4 fosforin sitominen merenpohjan sedimenttiin kalkkikivipohjaisen luonnonmateriaalin avulla. Lis\u00e4ksi Ahvenanmaalla suunnitellaan merellisen habitaattipankin konsepti, joka voi jatkossa toimia yhten\u00e4 paikallisena merensuojelun ty\u00f6kaluna ja on sovellettavissa my\u00f6s muille merialueille.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalais-ruotsalaisessa yhteisty\u00f6hankkeessa tarkastellaan uusia merensuojelun menetelmi\u00e4 ja pilotoidaan pienen mittakaavan paikallisia toimia mereen jo p\u00e4\u00e4tyneen ravinnekuorman v\u00e4hent\u00e4miseksi ja rehev\u00f6itymisen hillitsemiseksi Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin rannikolla. John Nurmisen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtama uusi kolmivuotinen SEABASED-hanke (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) k\u00e4ynnistyi huhtikuussa 2018.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4762","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4762","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4762"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4762\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4763,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4762\/revisions\/4763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4762"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4762"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4762"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4762"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Uudet toimet t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisi\u00e4, perusteellinen arviointi tarpeen<\/strong><\/h2>\n