{"id":4764,"date":"2018-06-11T14:31:37","date_gmt":"2018-06-11T11:31:37","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4764"},"modified":"2018-06-11T14:31:37","modified_gmt":"2018-06-11T11:31:37","slug":"vedenpuhdistusjarjestelmia-kehitettava-kemiallisten-haitta-aineiden-poistamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/06\/vedenpuhdistusjarjestelmia-kehitettava-kemiallisten-haitta-aineiden-poistamiseksi\/","title":{"rendered":"Vedenpuhdistusj\u00e4rjestelmi\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4 kemiallisten haitta-aineiden poistamiseksi"},"content":{"rendered":"<div>Vesien puhdistuksessa yleisesti k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehoa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eiv\u00e4t yht\u00e4 hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin my\u00f6s vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div id=\"x_content\">\n<p>Hankkeessa tutkittiin taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyytt\u00e4, s\u00e4ilyvyytt\u00e4 ja kulkeutumista Kokem\u00e4enjoen vesist\u00f6ss\u00e4. Vesist\u00f6\u00e4 kuormittavat yhdyskuntaj\u00e4tevedet, maatalous ja teollisuus. Jokivesi johdetaan esik\u00e4sittelyn kautta tekopohjavesiprosessiin, jossa vesi puhdistuu kuluttajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tutkimustuloksia esiteltiin Suomen Akatemian j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 vesialan Water JPI -konferenssissa, joka on parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksen mukaan juomavedenpuhdistusprosessi poisti taudinaiheuttajamikrobit tehokkaasti, mutta kemiallisia haitta-aineita l\u00f6ytyi tekopohjavedest\u00e4 saakka. \u201dHavainto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeist\u00e4. Riskinarvioinnin perusteella yksik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylitt\u00e4nyt terveysperusteisen p\u00e4ivitt\u00e4isen sallitun annoksen rajaa\u201d, sanoo tutkija\u00a0<strong>P\u00e4ivi Meril\u00e4inen<\/strong>\u00a0Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.<\/p>\n<p>Kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi on syyt\u00e4 jatkaa k\u00e4sittelymenetelmien tutkimista terveyden ja talouden kannalta. Kalliimpi investointi voi ehk\u00e4ist\u00e4 haitta-aineista johtuvan vesist\u00f6n pilaantumisen riskin.<\/p>\n<p>Vesist\u00f6iss\u00e4 esiintyvi\u00e4 mikrobeja ovat esimerkiksi suolistoper\u00e4iset norovirus ja kampylobakteeri, joiden havaitut lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat riitt\u00e4vi\u00e4 aiheuttamaan suolistoinfektiota, mik\u00e4li vett\u00e4 p\u00e4\u00e4tyisi juomavedeksi sellaisenaan ilman k\u00e4sittely\u00e4. Tutkitusta jokivesist\u00f6st\u00e4 mitatut kemialliset haitta-aineet ovat ihmisten toiminnasta per\u00e4isin. T\u00e4llaisia aineita ovat l\u00e4\u00e4keaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien k\u00e4sittelyaineet.<\/p>\n<p>Tutkimus toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesien puhdistuksessa yleisesti k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehoa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eiv\u00e4t yht\u00e4 hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin my\u00f6s vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4764","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4764","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4764"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4764\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4765,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4764\/revisions\/4765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4764"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4764"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4764"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4764"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}