Suomessa on syyt\u00e4 harkita lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muuttamista, jotta Suomi noudattaisi EU:n tuomioistuimen tiukentuneita linjauksia vesienhoidon ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteista. Vesien tilatavoitteet ja niist\u00e4 poikkeaminen tulisi nostaa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain ja vesilain lupaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 nykyist\u00e4 keskeisemp\u00e4\u00e4n rooliin. SYKEn ja It\u00e4-Suomen yliopiston laatimassa selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n vaihtoehtoja s\u00e4\u00e4ntelyn kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n
\u201dEU on tiukentanut vaatimusta vesienhoidon tavoitteiden noudattamisesta, ja se ohjaa tulkintaa my\u00f6s Suomessa. Sek\u00e4 lupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 tuomioistuimissa painotetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n vesienhoidon ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteita\u201d, kertoo tutkimusprofessori Antti Belinskij Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n
Kansallisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n taustalla on EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Kun kansallista vesienhoitolakia valmisteltiin, vesien hyv\u00e4n tilan tavoitteen ei ajateltu suoraan sitovan hankkeiden lupaharkintaa. T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4\u00e4dettiin ainoastaan, ett\u00e4 vesienhoitosuunnitelma tulee ottaa huomioon vesilain ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa.<\/p>\n
Kolme vaihtoehtoa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4miseksi<\/strong><\/p>\n Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa selvitettiin seuraavia vaihtoehtoja vesienhoidon ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteiden oikeudellisesta sitovuudesta lupaharkinnassa:<\/p>\n Selvityksen mukaan vaihtoehtojen vaikutukset eiv\u00e4t olennaisesti eroa toisistaan. Joka tapauksessa lupaharkinnassa on noudatettava EU-tuomioistuimen linjauksia, eik\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteiden vastainen hanke voi saada lupaa ilman poikkeusta.<\/p>\n Miten vesienhoidon tavoitteista voitaisiin poiketa?<\/strong><\/p>\n Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hanketta. Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei kuitenkaan ole tarkemmin s\u00e4\u00e4detty, miss\u00e4 vaiheessa ja mik\u00e4 taho arvioi poikkeamisen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n Selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 poikkeaminen kytkett\u00e4isiin lupaprosessiin ja lupaviranomainen tekisi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Toinen vaihtoehto olisi, ett\u00e4 vesienhoitoviranomainen tai viime k\u00e4dess\u00e4 valtioneuvosto tekisi poikkeamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n Selvityksen toteuttivat Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE ja It\u00e4-Suomen yliopisto osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.<\/p>\n\n