Vantaanjokeen p\u00e4\u00e4si perjantai-iltana 20.7.2018 puhdistamatonta j\u00e4tevett\u00e4 Riihim\u00e4en j\u00e4tevesiverkon Karoliinanojan ylivuotopaikalla. Tarkka p\u00e4\u00e4st\u00f6n suuruus ei ole tiedossa, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6 on ollut enint\u00e4\u00e4n 570 m3. Vuodon syyn\u00e4 olivat rankkasateet, ukkosen aiheuttama s\u00e4hk\u00f6katkos sek\u00e4 varaj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintah\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n
Vuodon sek\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen helteen seurauksena Arolamminkosken happipitoisuus laski eritt\u00e4in matalalle. Olematon happipitoisuus on aiheuttanut alueella kalakuolemia. Kosken happipitoisuus on ollut helteiden vuoksi matala jo ennen j\u00e4tevesivuotoa ja kalakuolemia on havaittu jo torstaina. Tiedot kalakuolemista perustuvat yleis\u00f6havaintoihin. Tilanne joessa on normalisoitumassa.<\/p>\n
H\u00e4meen ELY-keskus on kehottanut, ett\u00e4 Riihim\u00e4en Vesi suorittaa lis\u00e4tarkkailua alueella mahdollisimman pian. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan j\u00e4tevedenpuhdistamo toimii nyt normaalisti.<\/p>\n
Vantaanjoessa el\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in uhanalainen luonnonvarainen taimenkanta<\/strong><\/p>\n Vantaanjoessa el\u00e4\u00e4 geneettisesti ainutlaatuinen, eritt\u00e4in uhanalainen luonnonvarainen taimenkanta, jonka vuoksi joen virtapaikkoja on kunnostettu intensiivisesti jo vuosia. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miten paljon viimep\u00e4ivien j\u00e4tevesip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat joen taimenkantaa heikent\u00e4neet, mutta kalatalousviranomainen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6mien j\u00e4tevesien johtamista jokeen eritt\u00e4in murheellisena kehityksen\u00e4.<\/p>\n Vantaanjokea kuormittavien luvanvaraisten teollisuuslaitosten ja j\u00e4tevesipuhdistamoiden kalatalousvaikutuksia tarkkaillaan vuosittain ELY-keskuksen hyv\u00e4ksym\u00e4n seurantaohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulosten perusteella voidaan arvioida my\u00f6s viimep\u00e4ivien kalakuolemien merkitys joen kala- ja rapukannoille sek\u00e4 kalastukselle ja ravustukselle. Tarvittaessa j\u00e4tevesien aiheuttamat kalataloushaitat kalastukselle voidaan kompensoida esimerkiksi kirjolohi-istutuksin, mutta uhanlaista taimenkantaa ei ole viljelyss\u00e4.<\/p>\n Pitk\u00e4t helteet ja kuivuus saattavat aiheuttaa kalakuolemia<\/strong><\/p>\n Pitkist\u00e4 helteist\u00e4 ja kuivuudesta on haittaa kaloille. Reheviss\u00e4 ja matalissa j\u00e4rviss\u00e4 harvinaisen korkeat pintavesien l\u00e4mp\u00f6tilat ja hapen v\u00e4hyys ovat aiheuttaneet jo muutamia kalakuolemia eri puolilla H\u00e4mett\u00e4. Muun muassa H\u00e4meenlinnan \u00c4im\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 on l\u00f6ytynyt kuolleena kiiskej\u00e4. Kuolleita kaloja on ollut toistaiseksi kuitenkin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Yleens\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 pieniss\u00e4 kalakuolemissa kannat palautuvat entiseen runsauteen varsin nopeasti.<\/p>\n Virtavesiss\u00e4 virtaamat ovat pienentyneet huolestuttavasti, mik\u00e4 voi haitata erityisesti eritt\u00e4in uhanalaisia taimenkantoja, koska taimen lohikalana suosii runsashappista ja viile\u00e4\u00e4 l\u00e4hdevett\u00e4.<\/p>\n Kala- ja rapukuolemista kannattaa olla yhteydess\u00e4 alueelliseen ELY-keskukseen, joka arvioi, onko tarvetta toimittaa n\u00e4ytteit\u00e4 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan tutkittavaksi.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vantaanjokeen p\u00e4\u00e4si perjantai-iltana 20.7.2018 puhdistamatonta j\u00e4tevett\u00e4 Riihim\u00e4en j\u00e4tevesiverkon Karoliinanojan ylivuotopaikalla. Tarkka p\u00e4\u00e4st\u00f6n suuruus ei ole tiedossa, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6 on ollut enint\u00e4\u00e4n 570 m3. Vuodon syyn\u00e4 olivat rankkasateet, ukkosen aiheuttama s\u00e4hk\u00f6katkos sek\u00e4 varaj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintah\u00e4iri\u00f6.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4786,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4785\/revisions\/4786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4785"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}