{"id":4798,"date":"2018-08-24T15:41:19","date_gmt":"2018-08-24T12:41:19","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4798"},"modified":"2018-08-24T15:43:07","modified_gmt":"2018-08-24T12:43:07","slug":"strategiset-tutkimus-ja-kokeiluymparistot-vauhdittavat-sinista-biotaloutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/08\/strategiset-tutkimus-ja-kokeiluymparistot-vauhdittavat-sinista-biotaloutta\/","title":{"rendered":"Strategiset tutkimus- ja kokeiluymp\u00e4rist\u00f6t vauhdittavat sinist\u00e4 biotaloutta"},"content":{"rendered":"<p class=\"ingress\">Sinisen biotalouden liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on m\u00e4\u00e4ritelty laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Juuri julkaistun tutkimusagendan tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekij\u00e4.<!--more--><\/p>\n<p>Sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteet perustuvat YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin, joihin vesi kytkeytyy vahvasti, ja joissa suomalaisilla yrityksill\u00e4 on kasvun mahdollisuuksia kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla. Painopisteet ovat:1) kest\u00e4v\u00e4 ruuantuotanto, 2) puhdas vesi ja sanitaatio, 3) edullinen ja puhdas energia, 4) terve ja monimuotoinen vesiymp\u00e4rist\u00f6, 5) ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 ja sopeutuminen sek\u00e4 6) terveys ja hyvinvointi.<\/p>\n<p>Esimerkiksi puhdas vesi ja sanitaatio \u2013teemassa tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kilpailukykyisi\u00e4 ratkaisuja, joilla l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4m\u00e4t ja mikromuovit poistetaan j\u00e4tevedest\u00e4. Tavoitteena on my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4vi\u00e4 ja kierr\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 teknologioita, jotta j\u00e4tevett\u00e4 syntyy v\u00e4hemm\u00e4n ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/p>\n<h4>Miten parannetaan sinisen biotalouden edellytyksi\u00e4?<\/h4>\n<p>Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellytt\u00e4v\u00e4t muutoksia yritysten, tutkimuksen, hallinnon ja my\u00f6s kolmannen sektorin toimintatavoissa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4. Agendassa tunnistetaan viisi painopistett\u00e4, jotka luovat muutokselle perustan, kertoo valmistelua johtanut erityisasiantuntija\u00a0<strong>Riitta Rahkonen<\/strong>\u00a0maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Vesiymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyys edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on luotettava kuva esimerkiksi hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n kalakannan tilasta. Vesist\u00f6alueiden k\u00e4yt\u00f6n ja hoidon suunnittelu sek\u00e4 kaavoitus ovat my\u00f6s keskeisess\u00e4 roolissa. Meid\u00e4n tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ekosysteemin ja ihmistoimintojen monimutkaista\u00a0vuorovaikutusta ja ennakoida muutoksia eri toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmista, Rahkonen sanoo.<\/p>\n<p>Innovaatiot mahdollistavat uudenlaiset resurssikierrot sek\u00e4 t\u00e4ysin uudenlaiset veden ja vesiluonnonvarojen hoidon ja k\u00e4yt\u00f6n ratkaisut. Innovaatioiden syntymiselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda edellytyksi\u00e4. Digitalisaatio sek\u00e4 bioteknologian ja \u2013prosessoinnin nopeasti kehittyv\u00e4t menetelm\u00e4t mahdollistavat korkean arvon tuotteiden ja uusien palveluiden kehitt\u00e4misen.<\/p>\n<p>\u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda kansainv\u00e4lisesti houkuttelevia tutkimus- ja kokeilualustoja, my\u00f6s virtuaalisia, ja kohdentaa viisaasti investointeja vanhentuvan infran ja my\u00f6s digitaalisen infrastruktuurin uudistamiseen. Esimerkiksi Suomessa vesi-infrastruktuurin korjausvelka on yhdest\u00e4 kahteen miljardia euroa ja merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hitulevaisuudessa. Niit\u00e4 toteutettaessa voidaan edist\u00e4\u00e4 uusia innovaatioita ja luoda kansainv\u00e4lisestikin kiinnostavia kokeiluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kuten\u00a0Mikkeliss\u00e4 on tapahtunut, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 neuvotteleva virkamies\u00a0<strong>Timo Halonen\u00a0<\/strong>maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Liiketoimintamallit ja arvonluonnin logiikka kehittyv\u00e4t jatkuvasti. My\u00f6s tutkimustoiminnassa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin, mist\u00e4 arvo voi synty\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja yhdess\u00e4 asiakkaiden kanssa. Innovaatiotoiminta ja tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen vaativat pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja luottamusta.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi tavoitteena on luoda perinteiset yritys-, tieteenala-, hallinto- ja toimialarajat ylitt\u00e4vi\u00e4 osaamisen keskittymi\u00e4, joissa osaamista jaetaan ja jotka houkuttelevat my\u00f6s tutkimusrahoittajia ja sijoittajia niin kotimaassa kuin kansainv\u00e4lisestikin.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0 Nyt tarvitaan eri alojen osaajien t\u00f6rm\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Uskomme, ett\u00e4 yritysten, julkisen sektorin, tutkimus- ja koulutustahojen uudenlainen tapa tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 on menestyksen avain, toteavat Rahkonen ja Halonen.<\/p>\n<p>Rahkosen mukaan sinisess\u00e4 niin kuin muussakin biotaloudessa fiksu hallinto tarkoittaa, ett\u00e4 julkiset tahot tukevat kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja resurssitehokasta liiketoimintaa, ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t entist\u00e4 paremmin uusia arvonluonnin tapoja ja vahvistavat tutkimus- ja muun rahoituksen kanavoitumista Suomeen.<\/p>\n<p>Agenda on osa hallituksen sinisen biotalouden k\u00e4rkihanketta ja se on valmisteltu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n johdolla. Ty\u00f6h\u00f6n ovat osallistuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sek\u00e4 Gaia Consulting oy. Arvokkaita n\u00e4kemyksi\u00e4 on saatu yrityshaastatteluiden, ty\u00f6pajojen, verkkokyselyn ja lausuntokierroksen avulla.<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/160942\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda (Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n julkaisuja 6a\/2018)<\/a><\/li>\n<li>MMM:n ja YM:n tiedote 13.6.2018:\u00a0<a href=\"https:\/\/mmm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/sininen-biotalo-1\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Vesiosaamisen kysynt\u00e4 kasvaa maailmalla \u2013 Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty\u00f6 liiketoiminnan kasvun avain Suomelle<\/a><\/li>\n<li>Lis\u00e4tietoja sinisest\u00e4 biotaloudesta\u00a0<a href=\"https:\/\/mmm.fi\/biotalous\/sininen-biotalous\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">MMM:n verkkosivuilla<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4<\/strong><br \/>\nneuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411<br \/>\nerityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202<br \/>\netunimi.sukunimi@mmm.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sinisen biotalouden liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on m\u00e4\u00e4ritelty laajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Juuri julkaistun tutkimusagendan tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekij\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4798","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4798"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4800,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions\/4800"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4798"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4798"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4798"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4798"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}