{"id":4838,"date":"2018-09-11T09:23:43","date_gmt":"2018-09-11T06:23:43","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4838"},"modified":"2018-09-11T09:23:43","modified_gmt":"2018-09-11T06:23:43","slug":"joet-ovat-merkittavia-kasvihuonekaasujen-paastolahteita-arktisilla-alueilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/09\/joet-ovat-merkittavia-kasvihuonekaasujen-paastolahteita-arktisilla-alueilla\/","title":{"rendered":"Joet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 arktisilla alueilla"},"content":{"rendered":"<p>Joet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 arktisilla alueilla. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimushankkeessa on todettu, ett\u00e4 joista ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella L\u00e4nsi-Siperiassa. Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakeh\u00e4\u00e4n ja kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta.<!--more--><\/p>\n<p>\u201dMerkitt\u00e4v\u00e4 osa pohjoisten alueiden luontaisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee pintavesist\u00f6ist\u00e4. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 joet eiv\u00e4t ole vain \u201dputkia\u201d, jotka kuljettavat hiilt\u00e4 maalta meriin, vaan ne my\u00f6s vapauttavat sit\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. Tarkkoja m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei tunneta, koska tutkimusta ja mittauksia on tehty vain v\u00e4h\u00e4n\u201d, kertoo hankkeeseen osallistunut Oulun yliopiston tutkijatohtori\u00a0<strong>Pertti Ala-aho<\/strong>.<\/p>\n<p>Tutkimuksen mukaan L\u00e4nsi-Siperian joista ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli keskim\u00e4\u00e4rin kaksi kertaa suurempi kuin jokien vetens\u00e4 mukana kuljettaman hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Lis\u00e4ksi jokien hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen havaittiin olevan suurimmillaan ikiroudan sulavilla reuna-alueilla; ne olivat jopa 3-5 kertaa suurempia kuin jatkuvan ikiroudan alueilla. Tutkimuksen perusteella sulavien ikirouta-alueiden joet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan suurempia kasvihuonekaasujen l\u00e4hteit\u00e4 kuin muut arktiset joet.<\/p>\n<p>\u201dIkiroudan sulaessa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen voidaan odottaa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n sek\u00e4 maa-alueilta ett\u00e4 jokisysteemeist\u00e4. Pintavedet ovat kasvihuonekaasujen hotspotteja, eli hiilidioksidia vapautuu vesist\u00f6ist\u00e4 selke\u00e4sti enemm\u00e4n suhteessa pinta-alaan kuin maa-alueilta. Tuloksemme viittaavat paitsi l\u00e4mp\u00f6tilan, my\u00f6s ikiroudan sulamisen aiheuttamien hydrologisten muutosten vaikuttavan jokien hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin\u201d, jatkaa Ala-aho. H\u00e4n selvitti hankkeessa ikiroudan vaikutusta veden virtausreitteihin tutkimalla veden isotooppikoostumusta.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeen\u00a0<em>Climate impact on the carbon emission and export from Siberian inland waters<\/em>\u00a0tuloksia on julkaissut\u00a0<em>Nature Geoscienc<\/em>e 3.9.2018.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4 arktisilla alueilla. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimushankkeessa on todettu, ett\u00e4 joista ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella L\u00e4nsi-Siperiassa. Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakeh\u00e4\u00e4n ja kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4838","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4838"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4838\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4839,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4838\/revisions\/4839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4838"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}