Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n aloitteesta toteutettu tuore selvitys antaa aiheen panostaa nopealla aikataululla Suomen yhteens\u00e4 noin 1 500 vesihuoltolaitoksen tiedonhallintaan ja erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevien pienten vesilaitosten ja -osuuskuntien toimintaedellytysten vahvistamiseen. Vesihuoltoinfrastruktuurin toimivuus voidaan tarvittaessa varmistaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muuttamalla.<\/p>\n
Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen edellytt\u00e4\u00e4 selvityksen mukaan nykyist\u00e4 parempaa tietoa vesi- ja viem\u00e4riverkostojen kunnosta sek\u00e4 verkostojen suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista. Verkostojen kunnosta huolehtimiseen tarvitaan laitoksissa my\u00f6s riitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia resursseja sek\u00e4 teknist\u00e4 ja johtamiseen liittyv\u00e4\u00e4 osaamista.<\/p>\n
Erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevilla sadoilla pienill\u00e4 laitoksilla on selvityksen mukaan vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuva vesihuoltoverkostonsa tilasta ja lis\u00e4ksi niukat henkiset ja taloudelliset resurssit tarvittavien saneeraustoimien toteuttamiseen. Pienten ja keskisuurten laitosten edellytyksi\u00e4 verkostojensa kunnosta huolehtimiseen tuleekin selv\u00e4sti vahvistaa.<\/p>\n
Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 aikoo nyt panostaa nopealla aikataululla yhteisk\u00e4ytt\u00f6isen vesihuollon tie-toj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen, jotta j\u00e4rjestelm\u00e4 tukisi mahdollisimman hyvin vesilaitosten saneeraus- ja investointisuunnittelua. Ministeri\u00f6ss\u00e4 arvioidaan pikaisesti my\u00f6s keinoja laitosten yhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi ja tarpeen mukaan nykyist\u00e4 suurempien vesihuoltoyksik\u00f6iden aikaansaamiseksi.<\/p>\n
\u2013Erityisesti meit\u00e4 huolestuttavat maaseudulla sijaitsevat 1960\u201380 -luvuilla rakennetut verkostot, joiden saneerausik\u00e4 alkaa olla k\u00e4sill\u00e4. Suurissa kaupungeissa korjauksiin on jo ryhdytty, mutta my\u00f6s haja-asutusalueilla tulisi ryhty\u00e4 ajoissa putkiremontteihin. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n velvoitteiden ja valvonnan lis\u00e4\u00e4minen voi olla piankin tarpeen, jos vesihuollon toimivuutta ei muilla keinoin saavuteta, sanoo maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Jaana Husu-Kallio<\/strong>.<\/p>\n H\u00e4iri\u00f6t\u00f6n puhtaan veden saanti ja asianmukainen viem\u00e4r\u00f6inti ovat monille kriittisille toiminnoille t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ja h\u00e4iri\u00f6t vesihuollossa voivat aiheuttaa yhteiskunnassa suuria ongelmia. Suomen ymp\u00e4-rist\u00f6keskus SYKEn yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vesihuollon VEETI-tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tallennettujen tietojen perusteella vesihuoltoverkostoissa sattuu nykyisin keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4 putkirikkoa vuodessa 100 kilometri\u00e4 kohden, ja arviolta noin kuusi prosenttia (6 000 km) vesijohtoverkostosta on nyt jo eritt\u00e4in huonossa kunnossa.<\/p>\n Tilanne ei kansainv\u00e4listen vertailutietojen mukaan ole viel\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4, mutta saneerausinvestointeja tulee kuitenkin kasvattaa merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyisest\u00e4, jotta palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus voidaan taata my\u00f6s tulevaisuudessa. On arvioitu, ett\u00e4 korjaustoimien laajuutta olisi l\u00e4hivuosina kolminkertaistettava nykyisest\u00e4 noin 600 kilometrin vuotuisesta tasosta ainakin 1 800 kilometriin, jotta verkostojen kunto ei en\u00e4\u00e4 heikkenisi. Kustannuksia riitt\u00e4v\u00e4 korjaustaso aiheuttaisi vajaat 400 miljoonaa euroa vuodessa.<\/p>\n