EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutkii l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4mi\u00e4 kuudesta It\u00e4meren alueen jokivesist\u00f6st\u00e4. Tavoitteena on saada nykyist\u00e4 tarkempi k\u00e4sitys It\u00e4mereen kulkeutuvien l\u00e4\u00e4keaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 It\u00e4meress\u00e4. Suomessa n\u00e4ytteit\u00e4 on otettu Vantaanjoen vesist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
\u201dN\u00e4ytteit\u00e4 on otettu kuudesta jokivesist\u00f6st\u00e4 ja useilta j\u00e4tevedenpuhdistamoilta Latviassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa. N\u00e4ytteiden avulla arvioimme l\u00e4\u00e4keaineiden kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 It\u00e4mereen,\u201d kertoo projektia johtava\u00a0Noora Perkola\u00a0<\/strong>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (SYKE).<\/p>\n \u201dSYKEn Helsingin laboratoriossa n\u00e4ytteist\u00e4 analysoidaan kaikkiaan 80 eri l\u00e4\u00e4keainetta. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun l\u00e4\u00e4keaineita analysoidaan n\u00e4in laajasti ja systemaattisesti eri maista otetuista erilaisista ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4ytteist\u00e4. N\u00e4in saatavien vertailukelpoisten tulosten perusteella voidaan arvioida l\u00e4\u00e4keaineiden kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja mahdollisia erityisi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4, ns. hot spoteja.\u201d<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kulkeutuneista l\u00e4\u00e4keaineista tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tietoa<\/strong><\/p>\n Ihmisten ja el\u00e4inten hoitoon k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t l\u00e4\u00e4keaineet voivat olla ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia. It\u00e4meren suojelukomissio Helcomin vuonna 2016 valmistunut taustaraportti l\u00e4\u00e4keaineista ja niiden vaikutuksista It\u00e4meress\u00e4 nosti esiin useita asioita, joista tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tietoa. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4keaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 eri l\u00e4hteist\u00e4 ei viel\u00e4 tunneta riitt\u00e4v\u00e4n hyvin.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 tiedollisia aukkoja CWPharma pyrkii paikkaamaan. Projekti selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi l\u00e4\u00e4keteollisuudesta, sairaaloista, kaatopaikoilta, kalan- ja siipikarjankasvattamoilta sek\u00e4 kunnallisilta j\u00e4tevedenpuhdistamoilta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n mahdollisesti p\u00e4\u00e4sevi\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineita ja niiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kohteet vaihtelevat maittain. Suomessa n\u00e4ytteit\u00e4 on otettu j\u00e4tevedenpuhdistamoilta, kaatopaikalta ja kalankasvattamolta.<\/p>\n \u201dJo nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmisten k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineita l\u00f6ytyy yhdyskuntaj\u00e4tevesist\u00e4 puhdistuksen j\u00e4lkeenkin. Joitakin paljon k\u00e4ytettyj\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineita, esimerkiksi kodeiinia, on my\u00f6s l\u00f6ydetty It\u00e4meren kaloista. Silti tieto ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kulkeutuvien l\u00e4\u00e4keaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ovat viel\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tied\u00e4mme siit\u00e4, mit\u00e4 ne saavat ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 aikaan.\u201d<\/p>\n \u201dKaikkein v\u00e4hiten tiedet\u00e4\u00e4n el\u00e4inten l\u00e4\u00e4kint\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetyist\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineista. Sen takia olemme ottaneet n\u00e4ytteit\u00e4 kalan- ja siipikarjankasvattamoiden l\u00e4hivesist\u00e4 sek\u00e4 pelloilta, joiden lannoitteena on k\u00e4ytetty tuotantoel\u00e4inten lantaa.\u201d<\/p>\n Keinoja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen etsit\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n It\u00e4meren valuma-alueen l\u00e4\u00e4keainekuormituksen arvioinnin lis\u00e4ksi CWPharma-hankkeessa arvioidaan ja kehitet\u00e4\u00e4n keinoja, joilla l\u00e4\u00e4keainep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voitaisiin pienent\u00e4\u00e4. Niit\u00e4 voisivat olla esimerkiksi l\u00e4\u00e4keaineita koskevan ymp\u00e4rist\u00f6tiedon jakaminen tai ymp\u00e4rist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6jen huomioiminen l\u00e4\u00e4ketehtaiden luvituksessa.<\/p>\n \u201dOsa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miskeinoista on hyvin teknisi\u00e4, kuten j\u00e4tevedenpuhdistamojen prosessien kehitt\u00e4minen. My\u00f6s muilla keinoilla, esimerkiksi kotitalouksien l\u00e4\u00e4kej\u00e4tteen ker\u00e4yksell\u00e4, on p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kannalta suuri merkitys,\u201d Noora Perkola sanoo.<\/p>\n CWPharma-hankkeen my\u00f6t\u00e4 parhaat p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t on tarkoitus saattaa laajasti eri toimijoiden tietoon. Hanke tuottaa tietoa, ohjeita, suosituksia ja koulutusta eri toimijoille, esimerkiksi j\u00e4tevedenpuhdistamoille, l\u00e4\u00e4k\u00e4reille ja apteekeille, l\u00e4\u00e4keteollisuudelle sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keturvallisuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun viranomaisille.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" EU:n rahoittama CWPharma-projekti tutkii l\u00e4\u00e4keainej\u00e4\u00e4mi\u00e4 kuudesta It\u00e4meren alueen jokivesist\u00f6st\u00e4. Tavoitteena on saada nykyist\u00e4 tarkempi k\u00e4sitys It\u00e4mereen kulkeutuvien l\u00e4\u00e4keaineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4\u00e4keaineiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 It\u00e4meress\u00e4. Suomessa n\u00e4ytteit\u00e4 on otettu Vantaanjoen vesist\u00f6st\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4850","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4850"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4851,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4850\/revisions\/4851"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4850"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}