Tulevaisuudessa esimerkiksi mets\u00e4talouden valumavesi\u00e4 voidaan puhdistaa puuaineksella – hakkuut\u00e4hteill\u00e4 ja pienpuulla – kiertotalouden hengess\u00e4. Juuri k\u00e4ynnistyneess\u00e4 PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n uuden biologisen menetelm\u00e4n tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etel\u00e4-Karjalassa. Hankkeen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesist\u00f6kunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa.<\/p>\n
\u201dMets\u00e4talouden vesiensuojelussa menetelm\u00e4 on luonnonmukainen, halpa ja oletettavasti pitk\u00e4lti huoltovapaa. Samaa menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin soveltaa my\u00f6s maatalouden, hule- ja j\u00e4tevesien sek\u00e4 turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa,\u201d toteaa SYKEn johtava tutkija\u00a0Kari-Matti Vuori<\/strong>.<\/p>\n Mets\u00e4talouden vesiensuojeluun kaivataan entist\u00e4 tehokkaampia menetelmi\u00e4, koska mets\u00e4biomassan tehostuva k\u00e4ytt\u00f6 yhdess\u00e4 ilmastomuutoksen kanssa voi lis\u00e4t\u00e4 ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesist\u00f6kuormitusta.<\/p>\n \u201dVesist\u00f6ist\u00e4 huolehtiminen on t\u00e4rke\u00e4 osa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. On hienoa, ett\u00e4 tutkijat ja hankkeen toteuttajat etsiv\u00e4t yhdess\u00e4 innovatiivisesti ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti keinoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta. Mielenkiintoista on my\u00f6s saada tietoa siit\u00e4, miten luonnon monimuotoisuus hy\u00f6tyy puun lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n\u201d, asunto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00a0Kimmo Tiilikainen<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n Kentt\u00e4kokeita Keski-Suomessa ja Etel\u00e4-Karjalassa<\/strong><\/p>\n SYKEn suunnittelema menetelm\u00e4 perustuu puumateriaalin hallittuun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesist\u00f6kunnostuksissa. Puuaineksen kyky\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 humusta ja ravinteita sek\u00e4 tehostaa pohjael\u00e4in- ja kalatuotantoa tutkitaan kentt\u00e4kokein kolmella vesist\u00f6alueella: Keski-Suomessa Saarij\u00e4rven reitill\u00e4 ja Joutsan Rutaj\u00e4rvell\u00e4 sek\u00e4 Etel\u00e4-Karjalassa Kuolimo-j\u00e4rvell\u00e4. Kuolimolla hankkeeseen osallistuvat my\u00f6s Savitaipaleen lukion oppilaat.<\/p>\n \u201dParhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakanta kukoistaa\u201d<\/strong><\/p>\n \u201dRannoille ja uomaan kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vett\u00e4, lis\u00e4\u00e4v\u00e4n vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa. Me hy\u00f6dynn\u00e4mme t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 ja niputamme oksista ja puunrungoista \u201drisu- ja rankatukkeja\u201d, jotka asetetaan ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin. Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, levi\u00e4 ja sienirihmastoa. Juuri t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4llyskasvusto ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 eli\u00f6st\u00f6 suodattavat vedest\u00e4 ep\u00e4puhtauksia. Parhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakannat kukoistavat\u201d, kertoo SYKEn johtava tutkija\u00a0Kari-Matti Vuori<\/strong>.<\/p>\n Yhteisty\u00f6ll\u00e4 uusi vesienhoidon toimintamalli<\/strong><\/p>\n Hanke j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ty\u00f6pajoja, seminaareja, retkeilyj\u00e4 ja koulutustilaisuuksia mets\u00e4- ja ymp\u00e4rist\u00f6alan toimijoille. Osallistavan yhteissuunnittelun tuloksena syntyy my\u00f6s uudenlainen mets\u00e4talouden vesienhoidon toimintamalli. \u201dPuuMaVesi-hanke kehitt\u00e4\u00e4 juuri sellaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 ja kustannustehokkaita vesiensuojelumenetelmi\u00e4, joita suometsien k\u00e4sittelyss\u00e4 ja yleisemminkin muuttuvassa ilmastossa tarvitsemme\u201d, toteaa Mets\u00e4 Groupin mets\u00e4johtaja\u00a0Juha M\u00e4ntyl\u00e4<\/strong>.<\/p>\n Yhteisty\u00f6n ja tulosten perusteella tuotetaan toimintamalli ja opas siit\u00e4, miten uusi biologinen puhdistusmenetelm\u00e4 otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesiensuojelussa.<\/p>\n Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa mets\u00e4talouden Vesiensuojeluun ja vesist\u00f6kunnostuksiin -PuuMaVesi-hanke (2018 – 2020)<\/strong><\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 rahoittaa hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen k\u00e4rkihanketta \u201dKiertotalouden l\u00e4pimurto ja puhtaat ratkaisut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d. Muita rahoittajia ovat mm. Mets\u00e4 Group sek\u00e4 Savitaipaleen kunta. SYKEn lis\u00e4ksi hankkeessa ovat mukana Suomen Mets\u00e4keskus, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. T\u00e4rkeit\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneita ovat Mets\u00e4 Group taustayhteis\u00f6ineen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu sek\u00e4 yksityiset mets\u00e4talousyritt\u00e4j\u00e4t.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tulevaisuudessa esimerkiksi mets\u00e4talouden valumavesi\u00e4 voidaan puhdistaa puuaineksella – hakkuut\u00e4hteill\u00e4 ja pienpuulla – kiertotalouden hengess\u00e4. Juuri k\u00e4ynnistyneess\u00e4 PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n uuden biologisen menetelm\u00e4n tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etel\u00e4-Karjalassa. Hankkeen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesist\u00f6kunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4852","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4852"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4853,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4852\/revisions\/4853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4852"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}