Ymp\u00e4rist\u00f6n tilan pitk\u00e4aikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyv\u00e4 eLTER-infrastruktuuri on hyv\u00e4ksytty ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien p\u00e4ivitetylle tiekartalle 2018. Hyv\u00e4ksyminen osoittaa, ett\u00e4 Euroopan unioni pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 seuraamista muuttuvissa olosuhteissa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Oulun yliopistosta eLTER:iin kuuluu Oulangan tutkimusasema.<\/p>\n
Maailmanlaajuiset uhat kuten ilmastonmuutos, saastuminen ja biodiversiteettikato heikent\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita eri puolilla Eurooppaa. eLTER, Integrated European Long-Term Ecosystem, Critical Zone & Socio-Ecological Research Infrastructure, pyrkii tuottamaan harmonisoituja havaintoja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta ja sen muutoksista pysyvill\u00e4 koealoilla kattavasti koko Euroopassa.<\/p>\n
Korkeatasoista tutkimusta tukevat eLTER:in menetelm\u00e4t kattavat ekosysteemien bioottisen, abioottisen sek\u00e4 sosioekologisen ulottuvuuden ja vuorovaikutukset niiden v\u00e4lill\u00e4. Tavoitteena on tuottaa keskitetysti tietoa ja jalostaa tiedosta palveluja eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmille, tutkijoiden lis\u00e4ksi my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille, viranomaisille, koulutukseen ja paikallisille asukkaille.<\/p>\n
eLTER-infrastruktuuria kehitet\u00e4\u00e4n Saksan Helmholtz Centre for Environmental Research\u00b4in (UFZ) johdolla. Prosessiin on poliittisesti sitoutunut 17 maata, ja 161 organisaatiota 27 maasta on antanut sille tieteellisen tukensa.<\/p>\n
Helsingin yliopisto on osallistunut eLTER:n rakentamiseen ja johtaa Suomen kansallista FinLTSER-verkostoa. Keskeiset ekosysteemitutkimusta tekev\u00e4t organisaatiot, Helsingin yliopiston lis\u00e4ksi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Oulun ja Turun yliopistot ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC, ovat taloudellisesti ja tieteellisesti sitoutuneet eLTER:n toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on poliittisesti sitoutunut tukemaan eLTER-infrastruktuuria ja sen kehityst\u00e4 kansallisella tasolla.<\/p>\n
Oulangan pitk\u00e4aikaisaineistot p\u00e4\u00e4sylippuna verkostoon<\/strong><\/p>\n Oulun yliopisto liittyi eLTER:iin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 ja on sitoutunut toimintaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiden vuoden ajaksi. \u201dP\u00e4\u00e4simme mukaan t\u00e4h\u00e4n eurooppalaiseen huippuluokan tutkimusinfrastruktuuriin Oulangan tutkimusasemalla ker\u00e4ttyjen ymp\u00e4rist\u00f6seurannan pitk\u00e4aikaisaineistojen takia. My\u00f6s sitoutuminen niiden ker\u00e4\u00e4miseen jatkossakin edesauttoi liittymist\u00e4\u201d, sanoo tutkimusaseman johtaja, erikoistutkija\u00a0Riku Paavola<\/strong>.<\/p>\n Useimpien Oulangan tutkimusasemalla Kuusamossa ker\u00e4ttyjen seurantasarjojen pituus on monia vuosikymmeni\u00e4. Fysikaalis-kemiallisten mittaussarjojen kohteina ovat muun muassa useiden kymmenien lampien, purojen, jokien ja l\u00e4hteiden vesien kemialliset ominaisuudet, lumen ja roudan paksuus ja Oulankajoen j\u00e4\u00e4peite. Biologisia havaintosarjoja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n esimerkiksi latvapurojen kala- ja pohjael\u00e4inyhteis\u00f6ist\u00e4 ja piennis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n \u201dParhaillaan rakennamme uusia koeasetelmia ja -j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka tuovat seurannan rinnalle kokeelliset menetelm\u00e4t. Niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevat tutkijat hy\u00f6tyv\u00e4t kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti jo olemassa olevista pitk\u00e4aikaisaineistoista\u201d, kertoo Paavola.<\/p>\n Seuraavassa vaiheessa eLTER hakee EU-komissiolta rahoitusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 asemaverkostosta yhten\u00e4inen tutkimusinfrastruktuuri keskuspalveluineen ja sille hallinto- ja rahoitusmalli. Samanaikaisesti kehitet\u00e4\u00e4n eLTER:n tieteellist\u00e4 puolta.<\/p>\n Suomessa eLTER-infrastruktuurin rakentamista edist\u00e4v\u00e4t INAR Ecosystems ja FinLTSER. Kansallisten tutkimusasemien p\u00e4ivitt\u00e4minen ja yll\u00e4pit\u00e4minen eLTER-tasolla on p\u00e4\u00e4osin organisaatioiden oman rahoituksen varassa. EU-rahoitusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisen tason suunnitteluun, keskuspalveluiden rakentamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen eLTER-asemilla.<\/p>\n Uusi ESFRI, European Strategy Forum on Research Infrastructures -tiekartta julkaistiin 11.9. 2018. Tiekartalle, joka keskittyy laaja-alaisiin tutkimusinfrastruktuureihin, hyv\u00e4ksyttiin eLTER:n lis\u00e4ksi viisi uutta tutkimusinfrastruktuurihanketta. Yhteens\u00e4 ESFRI-tiekartalle on p\u00e4\u00e4ssyt vuodesta 2002 l\u00e4htien 49 infrastruktuuria.<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ymp\u00e4rist\u00f6n tilan pitk\u00e4aikaiseen monitieteiseen seurantaan keskittyv\u00e4 eLTER-infrastruktuuri on hyv\u00e4ksytty ESFRI-tutkimusinfrastruktuurien p\u00e4ivitetylle tiekartalle 2018. Hyv\u00e4ksyminen osoittaa, ett\u00e4 Euroopan unioni pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tilan j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 seuraamista muuttuvissa olosuhteissa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Oulun yliopistosta eLTER:iin kuuluu Oulangan tutkimusasema.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4854","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4854"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4854\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4855,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4854\/revisions\/4855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4854"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}