{"id":4887,"date":"2018-10-23T09:27:22","date_gmt":"2018-10-23T06:27:22","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4887"},"modified":"2018-10-23T09:27:22","modified_gmt":"2018-10-23T06:27:22","slug":"lu%c2%admi%c2%adpeit%c2%adteen-muu%c2%adtok%c2%adset-uh%c2%adkaa%c2%advat-ark%c2%adti%c2%adsen-luon%c2%adnon-mo%c2%adni%c2%admuo%c2%adtoi%c2%adsuut%c2%adta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/10\/lu%c2%admi%c2%adpeit%c2%adteen-muu%c2%adtok%c2%adset-uh%c2%adkaa%c2%advat-ark%c2%adti%c2%adsen-luon%c2%adnon-mo%c2%adni%c2%admuo%c2%adtoi%c2%adsuut%c2%adta\/","title":{"rendered":"Lu\u00admi\u00adpeit\u00adteen muu\u00adtok\u00adset uh\u00adkaa\u00advat ark\u00adti\u00adsen luon\u00adnon mo\u00adni\u00admuo\u00adtoi\u00adsuut\u00adta"},"content":{"rendered":"<div class=\"textarea-ingress theme-bold\">Monet tuntureiden kasvilajit ovat riippuvaisia my\u00f6h\u00e4\u00e4n sulavista kinoksista. Lumi tarjoaa suojaa talven kovilta pakkasilta, mutta se my\u00f6s rajoittaa kasvukauden pituutta est\u00e4en etel\u00e4isempien lajien levi\u00e4misen. Siksi lumipeitteen v\u00e4heneminen voi olla arktisille lajeille jopa suurempi uhka kuin l\u00e4mp\u00f6tilan nousu.<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div class=\"textarea\">\n<div class=\"tex2jax\">\n<p>Arvostetussa\u00a0<em>Nature Climate Change<\/em>\u00a0-tiedelehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa Helsingin yliopiston ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkijat selvittiv\u00e4t, kuinka eriasteiset muutokset l\u00e4mp\u00f6tilassa ja lumiajan pituudessa vaikuttavat pohjoisten lajien sukupuuttoriskiin. Tulosten mukaan ilmaston l\u00e4mpeneminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 monia kasvilajeja, mutta samalla nopeasti hupeneva lumipeite saattaa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 suuren osan pohjoisten tuntureiden lajistosta. Monet n\u00e4ist\u00e4 lajeista ovat jo nyky\u00e4\u00e4n uhanalaisia, joten suojelutoimilla on kiire.<\/p>\n<p>\u2013 Vaikka lumen merkitys toki tunnustetaan, talviolosuhteet unohtuvat usein pohjoisten ja vuoristoisten alueiden tutkimuksista, sanoo tohtorikoulutettava\u00a0<a href=\"https:\/\/tuhat.helsinki.fi\/portal\/fi\/person\/poniitty\"><strong>Pekka Niittynen<\/strong><\/a>\u00a0Helsingin yliopiston geotieteen ja maantieteen osastolta.<\/p>\n<h3>Kau\u00adko\u00adkar\u00adtoi\u00adtus ja sa\u00adtel\u00adliit\u00adti\u00adku\u00advat avuk\u00adsi<\/h3>\n<p>Talvella aineiston ker\u00e4\u00e4minen on ollut aiemmin hankalaa, mutta kaukokartoitus ja satelliittikuvat mahdollistavat lumipeitteen tarkan seurannan aina 1980-luvulta asti.<\/p>\n<p>\u2013 Kaukokartoituksen ja lajilevinneisyysmallien avulla osoitimme, ett\u00e4 talvella on valtava merkitys pohjoiselle luonnolle ja sen eli\u00f6lajiston tulevaisuudelle, kertoo Niittynen.<\/p>\n<p>\u2013 Monet tuntureiden lajit ovat erikoistuneet kasvamaan ja kukkimaan hyvin lyhyen kes\u00e4n aikana. Lumiajan lyhetess\u00e4 ja kes\u00e4n pidetess\u00e4 etel\u00e4isemm\u00e4t lajit hy\u00f6tyv\u00e4t ja voivat kilpailla arktiset kumppaninsa sukupuuttoon, jatkaa Niittynen.<\/p>\n<p>Tutkijoiden mukaan pohjoisten alueiden ilmasto muuttuu voimakkaammin kuin muun maapallon ja n\u00e4m\u00e4 muutokset ovat erityisen voimakkaita talvella. Se korostaa nyt tehdyn tutkimuksen tulosten merkityst\u00e4.<\/p>\n<h3>L\u00e4m\u00adpe\u00adne\u00admi\u00adsen vai\u00adku\u00adtus\u00adta lu\u00admi\u00adpeit\u00adtee\u00adseen vai\u00adkea en\u00adnus\u00adtaa<\/h3>\n<p>\u2013 Meit\u00e4 huolettaa se, ett\u00e4 emme tarkasti tied\u00e4, kuinka lumiolosuhteet tulevat muuttumaan ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4. L\u00e4mp\u00f6tilaa pystymme kohtuullisen hyvin ennustamaan, sadem\u00e4\u00e4rien ennustaminen on jo hankalampaa. Lumen kohdalla ep\u00e4varmuudet entisest\u00e4\u00e4n kasvavat. Esimerkiksi osissa Siperiaa lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa jopa kasvaa kohoavien talvisateiden takia, mutta Pohjoismaiden lumiajan ennustetaan lyhenev\u00e4n reilusti, jatkaa Pekka Niittynen.<\/p>\n<p>\u2013 Tuloksemme osoittavat, ett\u00e4 pohjoisten eli\u00f6yhteis\u00f6jen muutokset voivat tulevaisuudessa olla \u00e4kkin\u00e4isi\u00e4 ja tuottaa vaikeasti ennakoitavia ekologisia yll\u00e4tyksi\u00e4, kuten esimerkiksi nopeita lajipopulaatioiden h\u00e4vi\u00e4misi\u00e4 joiltakin paikoilta ja sopeutumiskykyisten lajien siirtymisi\u00e4 uusille paikoille, arvioi erikoistutkija\u00a0<strong>Risto Heikkinen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n<h3>J\u00e4\u00e4\u00adlei\u00adnik\u00adki, lu\u00admi\u00adj\u00e4k\u00adk\u00e4\u00adr\u00e4, ha\u00adpro ja sam\u00admal\u00advar\u00adpio tar\u00advit\u00adse\u00advat ki\u00adnok\u00adsia<\/h3>\n<p>\u2013 Monet arktisten alueiden ikoniset lajit, kuten j\u00e4\u00e4leinikki, tulevat voimakkaasti v\u00e4henem\u00e4\u00e4n muuttuvien lumiolojen my\u00f6t\u00e4, toteaa luonnonmaantieteen professori\u00a0<strong><a href=\"https:\/\/tuhat.helsinki.fi\/portal\/fi\/person\/msluoto\">Miska Luoto<\/a>.<\/strong><\/p>\n<p>Useat tunturilajit viihtyv\u00e4t yksinomaan lumen kinostusalueilla, joille matalat tunturilajit ovat erikoistuneet.<\/p>\n<p>\u2013 V\u00e4henev\u00e4t kinokset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t esimerkiksi lumileinikin, hapron ja sammalvarpion sukupuuttoriski\u00e4, lis\u00e4\u00e4 Miska Luoto.<\/p>\n<p>Nyt julkaistu tutkimus keskittyy kasveihin, sammaliin ja j\u00e4k\u00e4liin, mutta tulosten voi olettaa p\u00e4tev\u00e4n my\u00f6s monille muille arktisille eli\u00f6ryhmille. Suurta osaa tunturien lajeista uhkaa h\u00e4vi\u00e4minen, jos lumesta riippuvaisille lajeille ei ole l\u00e4hialueilla tarjolla sellaisia paikkoja, joissa pitk\u00e4\u00e4n viipyv\u00e4 lumipeite s\u00e4ilyy tulevaisuudessakin. Sopeutumiskeinot arktisten alueiden lumimuutosten vaikutuksiin voivat olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset. Siksi pohjoisen luonnon suojelussa on ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 rooli.<\/p>\n<p><strong>Referenssi:\u00a0<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41558-018-0311-x\"><em>Pekka Niittynen, Risto K. Heikkinen, Miska Luoto: Snow cover is a neglected driver of Arctic biodiversity loss, Nature Climate Change letters. https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41558-018-0311-x<\/em><\/a><\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet tuntureiden kasvilajit ovat riippuvaisia my\u00f6h\u00e4\u00e4n sulavista kinoksista. Lumi tarjoaa suojaa talven kovilta pakkasilta, mutta se my\u00f6s rajoittaa kasvukauden pituutta est\u00e4en etel\u00e4isempien lajien levi\u00e4misen. Siksi lumipeitteen v\u00e4heneminen voi olla arktisille lajeille jopa suurempi uhka kuin l\u00e4mp\u00f6tilan nousu.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4887","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4887"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4888,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4887\/revisions\/4888"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4887"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}