{"id":4930,"date":"2018-11-16T13:18:07","date_gmt":"2018-11-16T11:18:07","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4930"},"modified":"2018-11-16T13:18:07","modified_gmt":"2018-11-16T11:18:07","slug":"ihmisten-altistuminen-mikromuoveille-juomavedesta-vahaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/11\/ihmisten-altistuminen-mikromuoveille-juomavedesta-vahaista\/","title":{"rendered":"Ihmisten altistuminen mikromuoveille juomavedest\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Suomalaiset talousvedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t alustavan selvityksen mukaan vain v\u00e4h\u00e4n mikromuovia. Vedenk\u00e4sittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedest\u00e4, josta talousvesi valmistetaan, kertoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vesilaitosyhdistyksen, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n sek\u00e4 vesihuoltolaitosten selvitys.<!--more--><\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 tutkittiin talousveden valmistukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 raakavett\u00e4, vesijohtoverkostoon l\u00e4htev\u00e4\u00e4 k\u00e4sitelty\u00e4 talousvett\u00e4 ja verkostovett\u00e4 kolmelta erityyppiselt\u00e4 vedenk\u00e4sittelylaitokselta ja niiden jakelualueilta. Tutkitut vesilaitokset olivat Nurmij\u00e4rven Veden Teilinummen pohjavesilaitos, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtym\u00e4n J\u00e4niksenlinnan tekopohjavesilaitos ja Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut -kuntayhtym\u00e4n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos, joista kahdessa j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n P\u00e4ij\u00e4nteest\u00e4 per\u00e4isin olevaa pintavett\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dTutkimukseen otettiin mukaan Suomessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t erityyppiset raakavedet ja yleisimm\u00e4t vedenk\u00e4sittelyprosessit. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa selvitettiin mikromuoveja kahden eri valmistajan pullovesist\u00e4. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehitt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4 mikromuovien tutkimiseen talousvedest\u00e4 ja samalla luoda ensimm\u00e4inen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin\u201d, tutkija\u00a0<strong>Julia Talvitie<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Tutkituista vesijohto- ja pullovesist\u00e4 l\u00f6ytyi muutamia, 0-9 kpl yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden. Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Koska kyseess\u00e4 oli n\u00e4ytem\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n varsin suppea esiselvitys, ei tulosten perusteella kuitenkaan voi vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 mikromuovien esiintyvyydest\u00e4 verkostovesiss\u00e4 laajemmin.<\/p>\n<p>Kaikilla tutkituilla vedenk\u00e4sittelylaitoksilla on raakaveden laatuun n\u00e4hden asianmukainen k\u00e4sittelyprosessi, jonka todettiin poistavan raakavedest\u00e4 tehokkaasti kiintoainetta, my\u00f6s mikromuoveja.<\/p>\n<h2>Mikromuovien tutkimusmenetelmi\u00e4 yhten\u00e4istett\u00e4v\u00e4<\/h2>\n<p>\u201dJuomavesien mikromuoveja on tutkittu muutamassa maassa kuten Saksassa ja T\u0161ekiss\u00e4. Raportoidut mikromuovipitoisuudet vaihtelevat tutkimusten v\u00e4lill\u00e4 suuresti ja vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 valitut tutkimusmenetelm\u00e4t ovat vaikuttaneet pitoisuuseroihin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 pienempi\u00e4 mikromuoveja tutkimuksessa on pystytty analysoimaan, sit\u00e4 isompia m\u00e4\u00e4ritetyt pitoisuudet ovat olleet\u201d, toteaa hankkeesta vastannut ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Markus Sillanp\u00e4\u00e4<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa esiselvityksess\u00e4 tutkittiin yli 10 mikrometrin kokoisten mikromuovihiukkasten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kun taas joissakin tutkimuksissa on raportoitu yli 1 tai yli 100 mikrometrin kokoisten hiukkasten esiintymisest\u00e4. Tutkimuksen yhteydess\u00e4 k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 mikromuovien n\u00e4ytteenotto- ja analyysimenetelmi\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, harmonisoida ja standardisoida. N\u00e4in tuloksia voidaan vertailla eri tutkimusten v\u00e4lill\u00e4 niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n<p>\u201dIhmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman v\u00e4lityksell\u00e4, mutta toistaiseksi eri altistusreittien osuutta mikromuovien kokonaisaltistukseen ei tunneta. T\u00e4m\u00e4n selvityksen ja muun olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida, ett\u00e4 Suomessa altistuminen mikromuoveille vesijohtoveden v\u00e4lityksell\u00e4 on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 verrattuna muihin altistusl\u00e4hteisiin\u201d, toteaa THL:n tutkimusprofessori\u00a0<strong>Hannu Kiviranta<\/strong>.<\/p>\n<h4>Lis\u00e4\u00e4 aiheesta:<\/h4>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/bit.ly\/2zS0sIF\">Esiselvitys mikromuovien esiintyvyydest\u00e4 Suomen talousvesiss\u00e4<\/a>\u00a0(Raportti)<\/li>\n<\/ul>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset talousvedet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t alustavan selvityksen mukaan vain v\u00e4h\u00e4n mikromuovia. Vedenk\u00e4sittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedest\u00e4, josta talousvesi valmistetaan, kertoo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vesilaitosyhdistyksen, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n sek\u00e4 vesihuoltolaitosten selvitys.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4930","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4930","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4930"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4930\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4931,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4930\/revisions\/4931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4930"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4930"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4930"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4930"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}