{"id":4938,"date":"2018-11-30T15:51:05","date_gmt":"2018-11-30T13:51:05","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=4938"},"modified":"2018-11-30T15:51:16","modified_gmt":"2018-11-30T13:51:16","slug":"lounais-lansi-ja-keski-suomessa-pohjaveden-pinnat-alhaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2018\/11\/lounais-lansi-ja-keski-suomessa-pohjaveden-pinnat-alhaalla\/","title":{"rendered":"Lounais-, L\u00e4nsi- ja Keski-Suomessa pohjaveden pinnat alhaalla"},"content":{"rendered":"<p>Lounais- , L\u00e4nsi- ja Keski-Suomessa on aiheellista arvioida veden s\u00e4\u00e4st\u00e4mistarvetta, koska kuivuusjakso jatkuu yh\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 pohjavesivarastot luultavasti ehdi t\u00e4ydenty\u00e4 ennen talvea. Pohjavedenpinnat ovat vuodenaikaan n\u00e4hden poikkeuksellisen alhaalla.<!--more--><\/p>\n<p>\u201dPysyv\u00e4n talven alkaessa pohjavett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 juurikaan muodostu ja pinnat laskevat yleens\u00e4 lumen sulamiseen asti, jolloin pohjavesi on matalimmillaan maalis-huhtikuussa\u201d toteaa hydrogeologi\u00a0<strong>Mirjam Orvomaa<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta. \u201dToiveena on, ett\u00e4 kuivuudesta k\u00e4rsivill\u00e4 alueilla saisimme viel\u00e4 vesisateita ja maa routaantuisi my\u00f6h\u00e4\u00e4n,\u201d Orvomaa jatkaa.<\/p>\n<p>Suuressa osassa maata pohjaveden korkeus on 20\u201355 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Rannikkoalueilla sek\u00e4 maan lounais- ja keskiosissa pohjavedet ovat jopa 40\u2013100 cm keskiarvoja alempana pieniss\u00e4 ja keskisuurissa muodostumissa. Suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat yleisesti viel\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 keskiarvoja ja alimmillaan 15\u201335 cm ajankohdan keskiarvoja alempana.<\/p>\n<p>Pohjaveden pinnat saattavat ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 olla paljon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 alemmalla tasolla, jos pysyv\u00e4 talvinen s\u00e4\u00e4 alkaa t\u00e4n\u00e4 vuonna aikaisin kuten nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4. Kun maa j\u00e4\u00e4tyy ja sade tulee lumena, pohjavett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 juurikaan muodostu ja pohjaveden pinnat alkavat laskea kulutuksen ja pohjavesivalunnan mukaisesti. T\u00e4ll\u00f6in on aiheellista arvioida veden s\u00e4\u00e4st\u00e4mistarvetta ja laatua, joka voi heikenty\u00e4 kuivuusjaksojen takia.<\/p>\n<p><strong>Oman kaivon varassa olevien syyt\u00e4 tarkkailla tilannetta talven ajan<\/strong><\/p>\n<p>Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 pohjavesitilanne voi olla heikko erityisesti Keski- ja L\u00e4nsi-Suomessa. \u201dKaivovesi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 talven yli, joten kaivonomistajien kannattaa jo nyt tehostaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 oman kaivon vesitilanteen ja vedenlaadun tarkkailua\u201d, johtava hydrogeologi\u00a0<strong>Ritva Britschgi<\/strong>\u00a0SYKEst\u00e4 kehottaa.<\/p>\n<p>Rengaskaivojen omistajat ja pienten vesiosuuskuntien osakkaat ovat ensimm\u00e4isten joukossa alttiina kuivuuden vaikutuksille, koska he saavat vetens\u00e4 yleens\u00e4 pienist\u00e4 pohjavesiesiintymist\u00e4, joissa pinnan vaihtelu on nopeampaa kuin suuremmissa esiintymiss\u00e4. Esimerkiksi maan lounaisosissa sek\u00e4 Keski-Suomessa Multian, Saarij\u00e4rven, Karstulan ja Keiteleen v\u00e4lisell\u00e4 alueella pohjavesien pinnan korkeus on paikoitellen hyvin alhainen, ja osasta kaivoja vesi on jo loppunut.<\/p>\n<p>Pienill\u00e4 vesiosuuskunnilla ja kiinteist\u00f6n omistajilla on suurentunut riski j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman vett\u00e4, koska he eiv\u00e4t ole usein varautuneet kuivuuteen kuten isommat vesihuoltolaitokset.<\/p>\n<p>Alhaiset pohjaveden pinnat saattavat aiheuttaa haasteita my\u00f6s vesijohtoverkostolle. \u201dKun pohjaveden l\u00e4mp\u00f6vaikutus puuttuu maaper\u00e4st\u00e4, saattaa routa painua ensi talvena enn\u00e4tyslukemiin. T\u00e4m\u00e4 voi tuottaa haasteita my\u00f6s huonosti eristetyille putkistolle\u201d, Orvomaa toteaa.<\/p>\n<p><strong>Ennuste tilanteen kehittymisest\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Viime p\u00e4ivin\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kylmentynyt s\u00e4\u00e4 jatkuu samankaltaisena pidemm\u00e4n aikaa. Sateita ei juurikaan tule, lunta on maassa ajankohtaan n\u00e4hden todella v\u00e4h\u00e4n, ja maa saattaa routaantua jo marraskuun lopulla. Pohjaveden pinnankorkeus laskee maalis-huhtikuuhun menness\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 20\u201340 cm, ja paikoitellen yli puoli metri\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4h\u00e4sateinen pakkass\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rvien ja jokien vedenkorkeudet laskussa etenkin L\u00e4nsi- ja Keski-Suomessa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Konneveden ja Vuosj\u00e4rven vedenkorkeudet ovat l\u00e4hes enn\u00e4tyksellisen alhaalla.<\/p>\n<p>Pohjavesitilanteen kehittymist\u00e4 voi seurata verkossa sivulla<br \/>\n<strong><a href=\"http:\/\/www.ymparisto.fi\/pohjavedenpinnankorkeus\">Vesitilanne &#8211; pohjaveden korkeus<\/a><\/strong>&gt; www.ymparisto.fi\/pohjavedenpinnankorkeus<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lounais- , L\u00e4nsi- ja Keski-Suomessa on aiheellista arvioida veden s\u00e4\u00e4st\u00e4mistarvetta, koska kuivuusjakso jatkuu yh\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 pohjavesivarastot luultavasti ehdi t\u00e4ydenty\u00e4 ennen talvea. Pohjavedenpinnat ovat vuodenaikaan n\u00e4hden poikkeuksellisen alhaalla.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4938","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4938"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4940,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4938\/revisions\/4940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4938"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}