Suomessa tehd\u00e4\u00e4n kuntotutkimuksia vesihuollon putkiomaisuudelle (vesijohdot, j\u00e4tevesiviem\u00e4rit ja sadevesiviem\u00e4rit) vuosittain vain joitain prosentteja verkostojen kokonaispituudesta. Viem\u00e4riverkostoa tutkitaan alle 4 %, ja vesijohtoja selv\u00e4sti tuotakin v\u00e4hemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen verkosto-osuus tutkitaan keskim\u00e4\u00e4rin vain kerran 25 \u2013 100 vuodessa.<\/p>\n
Suomessa on vesijohtoja 107\u00a0000 km, j\u00e4tevesiviem\u00e4reit\u00e4 noin 50\u00a0000 km ja hulevesiviem\u00e4reit\u00e4 alle 10\u00a0000 km. Vuotuiset kuntotutkimukset kohdentuvat siis vain muutamalle tuhannelle putkikilometrille.<\/p>\n
Koska vesihuoltoverkostot ehtiv\u00e4t olla maahan asennettuina huomattavan pitki\u00e4 aikoja ennen kuin niiden kunto tutkitaan edes kertaalleen, eiv\u00e4t vesilaitokset pysty hallitsemaan verkoston ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja siit\u00e4 aiheutuvia \u00e4killisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteita riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti. Verkosto-omaisuuden hallintaan tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 jatkossa parempaa huomiota, ja tehostaa my\u00f6s kuntotutkimusten kohdentamista ja oikeiden kuntotutkimusmenetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 joustavaa tutkimustiedon siirtoa vesilaitosten tietoj\u00e4rjestelmiin. Maan alla sijaitseva putkiverkosto muodostaa 80 \u2013 90 % vesilaitosten omaisuudesta. Sen kunnosta tiedet\u00e4\u00e4n aivan liian v\u00e4h\u00e4n, jotta perusteellinen omaisuudenhallinta on mahdollista.<\/p>\n
Viem\u00e4reiden kuntotutkimusopas (VVY:n monistesarja nro 50) kokoaa yhteen putkiverkkojen kuntotutkimusprosessin kaikki osa-alueet. Opas esittelee runsaasti erilaisia menetelmi\u00e4, joiden avulla saadaan vesihuoltoverkoston toiminnallinen ja rakenteellinen kunto tutkittua tehokkaasti.\u00a0 Oppaassa tuodaan esille my\u00f6s ennen varsinaisia kuntotutkimuksia teht\u00e4v\u00e4t esity\u00f6t ja niiden merkitys mm. tiedon hallitsemiseksi sek\u00e4 kuntotutkimusten kohdentamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja oikein. Kyseess\u00e4 on maailmanlaajuinen tarve. Projekti on her\u00e4tt\u00e4nyt runsaasti kiinnostusta my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti, ja ISTT (Kansainv\u00e4linen kaivamattoman teknologian kattoj\u00e4rjest\u00f6) on my\u00f6nt\u00e4nyt projektiryhm\u00e4lle rahoitusta oppaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi englanniksi.<\/p>\n
Oppaan tekemiseen rahoitus saatiin Vesihuoltolaitosten kehitt\u00e4misrahaston laitosl\u00e4ht\u00f6isen\u00e4 hankkeena, jonka lis\u00e4ksi yli kymmenen eri kokoista suomalaista vesilaitosta ja kaksi kuntotutkimuksia tekev\u00e4\u00e4 urakointiyrityst\u00e4 sek\u00e4 FiSTT (Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys r.y.) antoivat oppaan tekemiseen rahoitusta.<\/p>\n
Oppaan voi ladata maksutta Vesilaitosyhdistyksen sivuilta\u00a0t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4.<\/a><\/p>\n Lis\u00e4tietoja Suomessa tehd\u00e4\u00e4n kuntotutkimuksia vesihuollon putkiomaisuudelle (vesijohdot, j\u00e4tevesiviem\u00e4rit ja sadevesiviem\u00e4rit) vuosittain vain joitain prosentteja verkostojen kokonaispituudesta. Viem\u00e4riverkostoa tutkitaan alle 4 %, ja vesijohtoja selv\u00e4sti tuotakin v\u00e4hemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen verkosto-osuus tutkitaan keskim\u00e4\u00e4rin vain kerran 25 \u2013 100 vuodessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-4969","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4969"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4969\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4970,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4969\/revisions\/4970"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4969"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=4969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nvesihuollon erityisasiantuntija\u00a0Tiia Lampola, WSP Finland Oy,\u00a0tiia.lampola@wsp.com<\/a>, 050\u00a0305 6074.
\ntiedottaja Eeva H\u00f6rkk\u00f6, Vesilaitosyhdistys,\u00a0eeva.horkko@vvy.fi,<\/a>\u00a009 8689 0123.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"