Joukko Suomen suurimpia vesihuoltolaitoksia on syksyn 2018 aikana muodostanut kantaansa vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin.<\/p>\n
Vesihuollon rakennemuutos, isojen vesihuoltolaitosten lausuma<\/p>\n
Vesihuoltoalan kehittymisen tarpeet ja rakennemuutos<\/strong><\/p>\n Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta tehdyn strategisen selvitys- ja tutkimushankkeen loppuraportti 56\/2018 julkistettiin syyskuussa 2018 nimell\u00e4 \u201dTulevaisuuden kest\u00e4v\u00e4 vesihuolto \u2013 ennakointi, ohjaus ja j\u00e4rjest\u00e4minen\u201d. Selvityksen teemat ovat oikeita ja tukevat nykyisen vesihuoltomme korkean tason s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Selvityksess\u00e4 keskeisen\u00e4 ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin esitet\u00e4\u00e4n vesihuoltolaitosten koon kasvattamista alueellisen yhteisty\u00f6n kautta. Suunta on sin\u00e4ns\u00e4 oikea mutta allekirjoittaneiden k\u00e4sityksen mukaan vaikea saavuttaa selvityksess\u00e4 hahmotellulla tavalla. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, H\u00e4meenlinnan alueella sek\u00e4 Kymenlaaksossa vesihuoltolaitokset toimivat alueellisina, usean kunnan yhteisin\u00e4 vesihuoltolaitoksina eli hyvin paljon selvityksess\u00e4 kuvatulla tavalla. Suomessa on useita alueellisia tukkuvesilaitoksia ja yhteisi\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoita. Suurilla vesihuoltolaitoksilla on yhteisty\u00f6t\u00e4 oman alueensa naapurikuntien kanssa. K\u00e4sityksemme mukaan jatkoselvityksiss\u00e4 tulisikin tarkemmin selvitt\u00e4\u00e4 nykyisi\u00e4 vesihuollon yhteisty\u00f6n muotoja ja tutkia, onko niiden pohjalta mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.<\/p>\n Laitosten omistajat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t omistustensa kehitt\u00e4misest\u00e4. Suurin osa maamme vesihuollon volyymista on kuntien omistuksessa. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti suurempi, mutta myydyn vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n ja asiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella selv\u00e4sti pienempi osuus vesilaitoksista on osuuskuntia. Kuntien tahtotila on vahvasti vaikuttanut vesihuollon nykyisiin toimintamalleihin. Vesihuollon alueellisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseksi on maassamme vuosien varrella tehty lukuisia selvityksi\u00e4. Mik\u00e4li syyst\u00e4 tai toisesta vesihuollon alueellinen yhteisty\u00f6 ei ole tarjonnut omistajien tarpeisiin sopivia kehitt\u00e4mismahdollisuuksia, on jo yli 20 tapauksessa p\u00e4\u00e4dytty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n saman kuntaomistajan laitoksia yhteen; yleisimmin on yhdistetty kunnan energia- ja vesilaitokset, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla vesi- ja j\u00e4tehuolto. T\u00e4t\u00e4 kuntaomistajan n\u00e4k\u00f6kulmaa vesihuollon organisaatioiden muuttamiseen ei selvityksess\u00e4 ole mielest\u00e4mme riitt\u00e4v\u00e4sti huomioitu.<\/p>\n Laitoskoon kasvattamiseen alueellisen yhteisty\u00f6n kautta sis\u00e4ltyy my\u00f6s haasteita. Ratkaistavaksi j\u00e4\u00e4 mm. se alueellisen toiminnan keskeinen kysymys, miten kohdistetaan haja-asutusalueiden tyypillisesti taajama-alueita kalliimman vesihuollon kustannukset oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti? Milt\u00e4 osin voidaan peri\u00e4 eri suuruisia vesihuollon maksuja eri alueilla? Mik\u00e4 on kiinteist\u00f6n oma vastuu kustannuksista ja mik\u00e4 taas kunnan tai per\u00e4ti valtion? T\u00e4m\u00e4 kysymys tulee joka tapauksessa \u2013 tavalla tai toisella \u2013 ratkaistavaksi.<\/p>\n Selvitys on hyv\u00e4 keskustelun avaus mutta sit\u00e4 tulisi kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti laajentaa ja tarkentaa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vesihuoltoala kohtaa tulevaisuudessakin haasteita ja muutoksia tullaan tarvitsemaan. Jotta tulevat linjaukset parhaiten palvelisivat asiakkaita, laitoksia ja niiden omistajia sek\u00e4 koko yhteiskuntaa, tulee vesihuollon rakennemuutoksen perusteita ja vaihtoehtoja selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin. Tarvitsemme ensin riitt\u00e4v\u00e4n tarkan ja kattavan tiedon nykytilanteesta, sen hyvist\u00e4 puolista ja my\u00f6s kehitt\u00e4mistarpeista. Edell\u00e4 mainitun tilannekuvan lis\u00e4ksi tarvitsemme skenaarioita siit\u00e4, millaisia haasteita tulevaisuus tuo vesihuoltolaitoksille. Em. tietoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan luoda perusteltuja vaihtoehtoisia etenemismalleja tulevaisuuteen.<\/p>\n Julkaistun selvityksen aikaj\u00e4nne on pitk\u00e4. Samaan aikaan t\u00e4m\u00e4n selvityksen kanssa on selvitetty sosiaali- ja terveysalan sek\u00e4 aluehallinnon uudistamista Suomessa. Vaikka n\u00e4iden uudistusten toteutuminen onkin ep\u00e4varmaa, olisi niiden vaikutus toteutuessaan kuntasektoriin merkitt\u00e4v\u00e4. Em. suurten uudistusten toteutumisen ollessa ep\u00e4varmaa on sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden vaikutuksia ei ole selvityksess\u00e4 tarkasteltu. Samalla ne kuitenkin toimivat hyvin\u00e4 esimerkkein\u00e4 niist\u00e4 suurista muutoksista, jotka voivat muuttaa vesihuoltolaitosten toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 paljon enemm\u00e4n ja nopeammin kuin selvityksess\u00e4 esitetyt toimenpiteet.<\/p>\n Kuten selvityksen aikaj\u00e4nnekin my\u00f6s vesihuollon investointien aikaj\u00e4nne on pitk\u00e4: putket kest\u00e4v\u00e4t yli 50 vuotta ja laitokset hyvin hoidettuina helposti saman verran. Tulevaisuuden painotuksia pohdittaessa ja aikataulutettaessa on t\u00e4m\u00e4kin n\u00e4k\u00f6kulma pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4. Vuoden 2030 vesihuoltoa rakennetaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Me suurten vesihuoltolaitosten edustajat olemme huolissamme taloudellisten ja henkil\u00f6st\u00f6resurssien varmistamisesta tulevaisuudessa vesihuoltoalalla. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t asiakasvaatimukset, tekniset vaatimukset, digitalisaatio ja kriittisen infran saneerausvelka tulevat lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellisia ja osaamiseen liittyvi\u00e4 haasteita. N\u00e4ihin haasteisiin vastaaminen vaatii selvemp\u00e4\u00e4 kuvaa vesihuollon merkityksest\u00e4 yhdyskuntien tulevan kehityksen mahdollistajana. T\u00e4t\u00e4 kautta voimme nostaa my\u00f6s alan arvostusta, jota tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti osaavan henkil\u00f6st\u00f6n rekrytoinnissa kiristyvill\u00e4 ty\u00f6markkinoilla. Yksi tapa rakentaa alan parempaa tulevaisuutta on riitt\u00e4v\u00e4n suuret laitoskoot. Samalla tulee pohtia tulevaisuuden toimintamalleja tukevia organisointitapoja, jotka olisivat riitt\u00e4v\u00e4n dynaamisia nykyisess\u00e4 yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Rakennemuutosselvityksess\u00e4 ei mielest\u00e4mme oteta riitt\u00e4v\u00e4sti kantaa t\u00e4h\u00e4n muutosnopeuteen ja nykyisin vesihuoltoalalla vallitsevien organisointitapojen tarjoamiin kehitt\u00e4mismahdollisuuksiin.<\/p>\n <\/p>\n Tommi Fred, Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut -kuntayhtym\u00e4 (HSY)<\/p>\n Jukka Meriluoto, H\u00e4meenlinnan Seudun Vesi Oy<\/p>\n Kari Kautto, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Energia Oy<\/p>\n Kirsi Laamanen, Kuopion Vesi<\/p>\n Jani V\u00e4kev\u00e4, Kymen Vesi Oy<\/p>\n Jouni Lillman, Lahti Aqua Oy<\/p>\n Jouni L\u00e4hdem\u00e4ki, Oulun Vesi<\/p>\n Ilkka Mikkola, Porin Vesi<\/p>\n Petri Jokela, Tampereen Vesi<\/p>\n Irina Nordman, Turun Vesihuolto Oy<\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joukko Suomen suurimpia vesihuoltolaitoksia on syksyn 2018 aikana muodostanut kantaansa vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5026","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5026","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5026"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5026\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5027,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5026\/revisions\/5027"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5026"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5026"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5026"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5026"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}