{"id":5123,"date":"2019-03-08T10:28:02","date_gmt":"2019-03-08T08:28:02","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5123"},"modified":"2019-03-08T10:28:02","modified_gmt":"2019-03-08T08:28:02","slug":"talvivaaraterrafamen-suolaantuneet-kaivosvedet-ovat-merkittavasti-muuttaneet-jormasjarven-vedenlaatua-ja-elioyhteisoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/03\/talvivaaraterrafamen-suolaantuneet-kaivosvedet-ovat-merkittavasti-muuttaneet-jormasjarven-vedenlaatua-ja-elioyhteisoja\/","title":{"rendered":"Talvivaara\/Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttaneet Jormasj\u00e4rven vedenlaatua ja eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Helsingin yliopiston tutkijat vahvistavat, ett\u00e4 suolaantuneiden kaivosvesien vaikutukset voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 kaukana valuma-alueen alajuoksulla, vaikka kaivosvesi kulkisi useammankin laskeutumisaltaan l\u00e4pi.<!--more--><\/p>\n<p>Talvivaaran monimetallikaivosta operoivan Terrafamen suolaantuneet kaivosvedet ovat muuttaneet Jormasj\u00e4rven vesikemian ja eli\u00f6yhteis\u00f6jen rakennetta niin ajallisesti kuin alueellisestikin. Kaivosvesien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusten merkitt\u00e4vyytt\u00e4 korostaa lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 tutkimuksen kohteena ollut Jormasj\u00e4rvi kuuluu Suomen 200 suurimman j\u00e4rven joukkoon.<\/p>\n<p>\u2013 Kaivoksen toiminnan aloittamisen j\u00e4lkeiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat selke\u00e4t, vaikka Jormasj\u00e4rvi on suhteellisen suurikokoinen j\u00e4rvi, pinta-alaltaan 21 km<sup>2<\/sup>, ja se on j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n vasta nelj\u00e4s j\u00e4rvi kaivosalueelta l\u00e4htev\u00e4ss\u00e4 valuvesien j\u00e4rviketjussa, kertoo tutkija\u00a0<strong><a href=\"https:\/\/researchportal.helsinki.fi\/en\/persons\/jaakko-lepp%C3%A4nen\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\">Jaakko Lepp\u00e4nen<\/a>\u00a0<\/strong>bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>\n<p><strong>J\u00e4rven ohittava purkuputki auttaa vain osittain<\/strong><\/p>\n<p>Jormasj\u00e4rvi sijaitsee kaivoksen pohjoispuolella ja siihen on valunut kaivosvesi\u00e4 kolmen j\u00e4rven Salminen, Kallioj\u00e4rvi ja Kolmisoppi, sek\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4vien jokien kautta kaivoksen koko toiminnan ajan vuodesta 2008 l\u00e4htien. Vuonna 2015 rakennettu purkuputki ohjaa kaivosvedet Jormasj\u00e4rven ohi suoraan viel\u00e4 suurempaan Nuasj\u00e4rveen, jonka pinta-ala on 96 km<sup>2<\/sup>. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Jormasj\u00e4rveen valuu edelleen pienempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kaivosvett\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimustulokset osoittavat selke\u00e4n negatiivisen muutoksen Jormasj\u00e4rven s\u00e4hk\u00f6njohtavuudessa, etenkin Tuhkajoen sis\u00e4\u00e4ntulouoman l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. S\u00e4hk\u00f6njohtokyky kertoo veteen liuenneiden mineraalien ja suolojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s vesieli\u00f6iden, kuten piilev\u00e4t, vesikirput ja surviaiss\u00e4\u00e4sken toukat, lajistomuutokset kohti suolaisempaa vett\u00e4 siet\u00e4vi\u00e4 lajeja ovat voimakkaimmat Tuhkajoen tulouoman l\u00e4hettyvill\u00e4. Muutokset niin vesikemiassa kuin vesieli\u00f6iss\u00e4 kuitenkin v\u00e4henev\u00e4t siirrytt\u00e4ess\u00e4 kohti Jormasj\u00e4rven poistouomaa, Jormasjokea.<\/p>\n<p>Tutkijat osoittivat my\u00f6s voimakkaan ajallisen muutoksen vesieli\u00f6iden lajistossa &#8211; tilastollisesti merkitt\u00e4vin muutos tapahtuu kaivoksen toiminnan aloittamisen j\u00e4lkeen. Lajistomuutos kohti paremmin suolapitoista vett\u00e4 siet\u00e4vi\u00e4 lajeja on ollut voimakasta kaivoksen toiminnan aloittamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>\u2013 Kaivosten vesist\u00f6vaikutukset tulisi ottaa tulevaisuudessa entist\u00e4 paremmin huomioon, etenkin kun paine entist\u00e4 suurempien ja malmik\u00f6yhien kaivosten avaamiseen kasvaa, toteaa dosentti\u00a0<strong><a href=\"https:\/\/researchportal.helsinki.fi\/en\/persons\/jan-weckstr%C3%B6m\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\">Jan Weckstr\u00f6m<\/a><\/strong>.<\/p>\n<p>Malmik\u00f6yhien kaivosten, kuten esimerkiksi Terrafamen kaivoksen ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus on suuri, sill\u00e4 tarvittavan malmim\u00e4\u00e4r\u00e4n saamiseksi on louhittava suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kalliota, jolloin prosessissa ylij\u00e4\u00e4v\u00e4n sivukiven m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat.<\/p>\n<p><em><a href=\"https:\/\/www.helsinki.fi\/en\/researchgroups\/environmental-change\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\">Ymp\u00e4rist\u00f6muutoksen tutkimusyksikk\u00f6 ECRU\u00a0<\/a><\/em>toimii Helsingin yliopiston Ymp\u00e4rist\u00f6- ja ekosysteemit tutkimusohjelmassa, Bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellisess\u00e4 tiedekunnassa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsingin yliopiston tutkijat vahvistavat, ett\u00e4 suolaantuneiden kaivosvesien vaikutukset voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 kaukana valuma-alueen alajuoksulla, vaikka kaivosvesi kulkisi useammankin laskeutumisaltaan l\u00e4pi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5123"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5124,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5123\/revisions\/5124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5123"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}