Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on k\u00e4ynnist\u00e4nyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina.<\/p>\n
Eduskunta my\u00f6nsi vesiensuojelun tehostamiseen kansallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n panostuksen, 15 miljoonaa euroa, vuodelle 2019. Kokonaisuudessaan budjettiriihess\u00e4 linjattu rahoitus on 45 miljoonaa euroa vuosille 2019\u20132021. Ohjelma t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muuta vesiensuojelun rahoitusta, kuten EU-varoja, jotka ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 muun muassa maatalouden vesiensuojelussa.<\/p>\n
Ohjelma vaikuttaa vesien tilaan laajasti eri teemojen kautta. Sen rahoitusta on varattu maatalouden vesiensuojeluun, paikallisesti esimerkiksi j\u00e4rvien kunnostamiseen, hylkyjen \u00f6ljyp\u00e4\u00e4st\u00f6uhkien torjuntaan sek\u00e4 kaupunkien vesienhallinnan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n
\u2013 Viime kes\u00e4n sinilev\u00e4tilanne her\u00e4tti tarpeellisen keskustelun, josta syntyi yhteisymm\u00e4rrys vesiensuojelun t\u00e4rkeydest\u00e4. Vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla voidaan l\u00e4hivuosina saada t\u00e4rkeit\u00e4 edistysaskeleita vesien tilassa, asunto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00a0Kimmo Tiilikainen<\/strong>\u00a0uskoo.<\/p>\n Ohjelman tavoitteena on parantaa It\u00e4meren ja sis\u00e4vesien tilaa. \u2013 T\u00e4m\u00e4 on mahdollisuus, johon toivon mahdollisimman monien tarttuvan. T\u00f6it\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tekij\u00f6ille eripuolilla maata, ylijohtaja\u00a0Ari Niiranen<\/strong>\u00a0vetoaa. \u2013 Kun vesiensuojelussa on kuluvan hallituskauden k\u00e4rkihankerahoituksella saatu rohkaisevia tuloksia uusista menetelmist\u00e4, on tehostamisohjelman tarkoituksena vied\u00e4 niit\u00e4 eteenp\u00e4in konkreettisina toimina, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus, Niiranen jatkaa.<\/p>\n Nelj\u00e4 painopistett\u00e4 tuovat vaikuttavuutta eri sektoreilla<\/p>\n Maatalouden vesiensuojeluun<\/strong>\u00a0ohjelman rahoituksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yli puolet. Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kipsi\u00e4, jonka on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n maatalouden ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tehokkaasti. Rakennekalkin ja kuitulietteen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vesiensuojelussa k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeet.<\/p>\n Paikallisella ty\u00f6ll\u00e4 l\u00e4hivesien kunnostamiseksi\u00a0<\/strong>on saatu hyvi\u00e4 tuloksia ja t\u00e4h\u00e4n tehostamisohjelma tarjoaa merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4resursseja. Yksitt\u00e4isten hankkeiden lis\u00e4ksi vahvistetaan vesiensuojelun verkostoja ja jaetaan hyviksi havaittuja ja uusia menetelmi\u00e4. Vesist\u00f6kunnostusten hankehaku k\u00e4ynnistyy huhtikuussa.<\/p>\n Kaupunkien j\u00e4te- ja hulevedet<\/strong>\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t haitallisia aineita ja muun muassa muoveja, joiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 vesiin ohjelmalla halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Ratkaisuina ovat erityisesti luontopohjaiset keinot, kuten kosteikot ja viheralueet, jotka pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja imeytt\u00e4v\u00e4t vesi\u00e4 sen sijaan ett\u00e4 ne johdettaisiin suoraan vesist\u00f6ihin.<\/p>\n Suomen aluevesill\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n olevan hylkyj\u00e4<\/strong>, joiden tankkien ruostuminen aiheuttaa \u00f6ljyonnettomuuden uhkaa. Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa valitaan \u00f6ljynpoistoon soveltuva hylky, jolla \u00f6ljynpoistoon tarvittavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja uutta tekniikkaa voidaan kokeilla.<\/p>\n Ohjelmap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6ss\u00e4 on 1.3.2019 aloittanut maa- ja mets\u00e4taloustieteiden maisteri Tarja Haaranen. Haaranen siirtyy teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n biotalousyksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llik\u00f6n paikalta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on k\u00e4ynnist\u00e4nyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, joka tuo merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia vesiensuojeluun tulevina vuosina.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5130","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5130"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5131,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5130\/revisions\/5131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5130"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}