{"id":5133,"date":"2019-03-27T15:37:22","date_gmt":"2019-03-27T13:37:22","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5133"},"modified":"2019-03-27T15:37:22","modified_gmt":"2019-03-27T13:37:22","slug":"roti-2019-raportti-julkaistiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/03\/roti-2019-raportti-julkaistiin\/","title":{"rendered":"ROTI 2019 -raportti julkaistiin"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/email.ril.fi\/go\/20401714-2438750-3440985\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"><strong>Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin<\/strong><\/a>\u00a0erityisteema on kaupungistuminen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 tarkasteluja \u2013 kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n sektorilla maailmankartalle. Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00a0<strong>Kimmo Tiilikaiselle<\/strong>tiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingiss\u00e4.\u00a0 <!--more-->\u00a0Rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja siihen sopeutumiseen. Kiinteist\u00f6- ja rakentamisalalla on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 rooli YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.<\/p>\n<p>Rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 prosenttia kiinte\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4omakannastamme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, tuottaa itsens\u00e4 yli kaksinkertaisena takaisin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa pienentyneit\u00e4 logistiikka-, l\u00e4mmitys-, tila- ja ty\u00f6voimakustannuksia.<\/p>\n<p>Sen sijaan rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laiminly\u00f6nti maksaa jopa 5,7 miljardia euroa sis\u00e4lt\u00e4en menetetyn ty\u00f6ajan, kilpailukyvyn ja liiketoimintamahdollisuudet vesivuotojen, energianhukan ja pidentyneiden kuljetusaikojen lis\u00e4ksi. Toimivasta infrasta ovat riippuvaisia my\u00f6s 60 miljardin euron tavaravienti ja 30 miljardin palveluvienti.<\/p>\n<p>Kiinteist\u00f6- ja rakentamisala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme, ja kaupungeissa siit\u00e4 syntyy yli 80 prosenttia.<\/p>\n<p>Ala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 500\u00a0000 ihmist\u00e4, eli 20 prosenttia kaikista ty\u00f6llisist\u00e4. Kaupunkiv\u00e4est\u00f6n osuuden ja taloudellisen kehityksen v\u00e4lill\u00e4 on karkea yhteys. Kun kaupunkialueen v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3\u20138 prosenttia. Samoin tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lis\u00e4\u00e4 toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskim\u00e4\u00e4rin 4,5 prosenttia.<\/p>\n<p>Yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kaupungeilla ja rakennetulla ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 ja torjunnassa; yli 70 prosenttia p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy joko suoraan tai ep\u00e4suoraan kaupunkien ja siell\u00e4 toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa \u2013 yksitt\u00e4isten osien optimoinnista onkin siirrytt\u00e4v\u00e4 elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.<\/p>\n<h3><strong>Suomi rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n maailmankartalla<\/strong><\/h3>\n<p>ROTIssa tarkasteltiin my\u00f6s Suomen asemaa kansainv\u00e4lisess\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kent\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>RAKENNUKSET<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, sill\u00e4 huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Luku on EU:n j\u00e4senmaista paras. Siit\u00e4 huolimatta korjausvaje on eritt\u00e4in suuri. Eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskim\u00e4\u00e4rin 9\u00a0400 miljoonaa euroa 2025 menness\u00e4.<\/li>\n<li>Suomen energiak\u00f6yhyysluku 1,66 % on EU:n j\u00e4senmaista pienimpien joukossa, kun EU:n keskiarvo on 2,35 prosenttia.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>LIIKENNEVERKOT<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoituksen pit\u00e4isi olla 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme vuosittain, jotta ylt\u00e4isimme Ruotsin tasolle investoinneissa. Nyt se on \u00a01,45 miljardia euroa.<\/li>\n<li>Suomi investoi yksityisteihin 17 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun Ruotsi investoi vuonna 2017 noin 130 miljoonaa euroa.<\/li>\n<li>Ruotsilla on lis\u00e4ksi pitk\u00e4j\u00e4nteinen v\u00e4ylien kehitt\u00e4misen ja yll\u00e4pidon suunnitelma, joka saa 60 miljardin euron rahoituksen vuosille 2018\u20132029.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>YHDYSKUNTATEKNIIKKA<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Laaturiski on 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Samanaikaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraustarve on merkitt\u00e4v\u00e4; viem\u00e4riverkostoista 12 prosenttia on eritt\u00e4in huonossa kunnossa ja\u00a0 vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.<\/li>\n<li>Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. My\u00f6s \u00e4lymittareiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>KOULUTUS JA KEHITYS<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenojen reaalinen kehitys on Suomessa 2000-luvun alun tasolla. Vuonna 2018 Suomen tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia, kun m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli esimerkiksi Ruotsissa 3,3 prosenttia, Tanskassa 3,1 prosenttia ja Saksassa 3 prosenttia.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>DIGITAALISET RATKAISUT<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Suomi investoi digitaalisuuden edist\u00e4miseen kiinteist\u00f6- ja rakentamisalalla vuosittain 2 miljoonaa euroa, Ruotsi 3,3 miljoonaa euroa ja Saksa 7,5 miljoonaa euroa.<\/li>\n<li>Suomi on Euroopan 3. paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna. Lis\u00e4ksi kiinteist\u00f6alan (Proptech) startup-yritysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 asukaslukuun suhteutettuna on Euroopan suurin.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>ARKKITEHTUUTRI, SUUNNITTELU, MUOTOILU JA TAIDE<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>78 prosenttia suomalaisista on tyytyv\u00e4isi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 (5. paras sijoitus Euroopassa) ja 83 prosenttia on tyytyv\u00e4isi\u00e4 viher- ja virkistysalueisiin (4. paras sijoitus Euroopassa).<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>LIS\u00c4TIETOJA:<\/strong><br \/>\nROTI 2019 -hankejohtaja Miimu Airaksinen, 040 770 4832,\u00a0<a href=\"mailto:miimu.airaksinen@ril.fi\">miimu.airaksinen@ril.fi<\/a><br \/>\nROTI 2019 -viestint\u00e4vastaava Henriikka Hellstr\u00f6m, 040 554 8857,\u00a0<a href=\"mailto:henriikka.hellstrom@ril.fi\">henriikka.hellstrom@ril.fi<\/a><\/p>\n<p>Raportti l\u00f6ytyy osoitteesta:\u00a0<a href=\"http:\/\/email.ril.fi\/go\/20401723-61940-3440985\">www.roti.fi<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin\u00a0erityisteema on kaupungistuminen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 tarkasteluja \u2013 kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n sektorilla maailmankartalle. Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00a0Kimmo Tiilikaiselletiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingiss\u00e4.\u00a0<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5133","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5133","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5133"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5134,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5133\/revisions\/5134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5133"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}