{"id":5135,"date":"2019-03-28T17:07:10","date_gmt":"2019-03-28T15:07:10","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5135"},"modified":"2019-03-28T17:07:10","modified_gmt":"2019-03-28T15:07:10","slug":"helsinki-rakentaa-biohiileen-perustuvan-hulevesien-suodatusaltaan-pohjois-pasilaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/03\/helsinki-rakentaa-biohiileen-perustuvan-hulevesien-suodatusaltaan-pohjois-pasilaan\/","title":{"rendered":"Helsinki rakentaa biohiileen perustuvan hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan"},"content":{"rendered":"<p>Helsinki rakentaa hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Asesep\u00e4ntien ja Veturitien risteyksen kaakkoispuolelle kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana. Rakenne puhdistaa muun muassa raskasmetalleja ja ravinteita Asesep\u00e4ntielt\u00e4 ja sen viereiselt\u00e4 pienteollisalueelta tulevista hulevesist\u00e4 ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Tavoitteena on muun muassa Haaganpuron taimenkannan suojeleminen.<!--more--><\/p>\n<p>Hulevesirakenteen suodatusaltaan kohdalta Asesep\u00e4ntien etel\u00e4puolelta joudutaan poistamaan muutamia puita. Puut poistetaan jo maaliskuussa. N\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n lintujen pesinn\u00e4lle aiheutuvaa haittaa.<\/p>\n<p>Toteutettavassa rakenteessa hulevedet ohjataan hulevesiviem\u00e4reist\u00e4 matalaan altaaseen, jonka pohjalla on suodatuskerroksena murske-biohiili-yhdistelm\u00e4\u00e4. Biohiili soveltuu huokoisuutensa, kest\u00e4vyytens\u00e4 ja suuren ominaispinta-alansa vuoksi hyvin hulevesien k\u00e4sittelyyn, sill\u00e4 se pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja haitta-aineita.<\/p>\n<p>Altaaseen istutetaan tihe\u00e4 pajukko, joka haihduttaa vett\u00e4 ja sitoo itseens\u00e4 ravinteita sek\u00e4 ep\u00e4puhtauksia. Suodatusj\u00e4rjestelm\u00e4n poistoputken suulle kokoojakaivoon tehd\u00e4\u00e4n sulkuluukku, joka tarvittaessa est\u00e4\u00e4 hulevesien virtaamisen Maunulanpuroon ja helpottaa \u00f6ljyntorjuntatoimia mahdollisissa vahinkotilanteissa.<\/p>\n<p>Hulevett\u00e4 on kovilta pinnoilta kertyv\u00e4 sadevesi ja lumen sulamisvesi, joka ei p\u00e4\u00e4se imeytym\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n. Kaupunkialueiden hulevedet ker\u00e4\u00e4v\u00e4t esimerkiksi katoilta ja teilt\u00e4 runsaasti raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka ovat per\u00e4isin muun muassa eroosiosta, liikenteest\u00e4 ja erilaisista pinnoitteista. Heikkolaatuiset kaupunkialueiden hulevedet kuormittavat ja rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4t kaupunkivesist\u00f6j\u00e4, puroja ja merenlahtia. Hulevesien suodatusmenetelmill\u00e4 hulevesi\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n puhdistamaan tehokkaasti ennen niiden johtamista luonnonvesist\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittaman Kaupunkivesist\u00f6t kuntoon -hankkeen tavoitteena on l\u00e4hivesien ja It\u00e4meren suojelu. Hanke kuuluu ravinteiden kierr\u00e4tyksen ja vesien- ja merenhoidon k\u00e4rkihankkeisiin. Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupunkirakenteeseen soveltuvia hulevesien hallinta- ja puhdistusmenetelmi\u00e4 ja testaamaan biohiilt\u00e4 uutena suodatusmateriaalina.<\/p>\n<p>Hanke toimii Helsingin ja Turun koordinoiman It\u00e4merihaasteen puitteissa. It\u00e4merihaaste on kansainv\u00e4linen verkosto vesiensuojelutoimia toteuttaville paikallisille tahoille It\u00e4meren valuma-alueella. Helsingiss\u00e4 It\u00e4merihaastetta toteutetaan kaupungin hallintokuntien tiiviin\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Helsinki rakentaa hulevesien suodatusaltaan Pohjois-Pasilaan Asesep\u00e4ntien ja Veturitien risteyksen kaakkoispuolelle kev\u00e4\u00e4n 2019 aikana. Rakenne puhdistaa muun muassa raskasmetalleja ja ravinteita Asesep\u00e4ntielt\u00e4 ja sen viereiselt\u00e4 pienteollisalueelta tulevista hulevesist\u00e4 ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Tavoitteena on muun muassa Haaganpuron taimenkannan suojeleminen.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5135","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5135","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5135"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5135\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5136,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5135\/revisions\/5136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5135"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5135"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5135"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5135"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}