Vesienhoidolle asetettua pintavesien hyv\u00e4\u00e4 tilaa tavoiteltaessa tarvitaan uusia tehokkaita vesiensuojelumenetelmi\u00e4 erityisesti maatalouden hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Biopolymeereihin perustuvalla vesienk\u00e4sittelymenetelm\u00e4ll\u00e4 saadaan fosfori sidottua biohajoavaan lietteeseen, joka voidaan kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 lannoitteeksi.<\/p>\n
”Erityisesti fosforin osalta on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tehostaa ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 maataloudessa, joka on riippuvainen louhitusta fosforista valmistetuista lannoitteista. Fosforia voidaan tehokkaasti pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 valumavesist\u00e4 perinteisell\u00e4 kemiallisella saostuksella, esimerkiksi ferrosulfaatilla. Kemiallisessa saostuksessa syntyv\u00e4 liete sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuitenkin raskasmetalleja, useimmiten rautaa tai alumiinia, mik\u00e4 rajoittaa syntyv\u00e4n lietteen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lannoituksessa”, kertoo\u00a0Jarno Turunen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n Biopolymeerit (esim. kitiini, tanniini, ligniini, t\u00e4rkkelys) ovat eli\u00f6iden biologisten prosessien tuottamia orgaanisia molekyylej\u00e4, joita voidaan jalostaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesien k\u00e4sittelyss\u00e4 saostuskemikaaleina. Biopolymeerill\u00e4 saostettu fosforipitoinen liete on biohajoavaa, jolloin kasvit voivat helpommin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siihen sitoutuneita ravinteita.<\/p>\n Alustavat tulokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lupaavilta<\/strong><\/p>\n Maastokokeet tanniinipohjaisella biopolymeerill\u00e4 aloitettiin loppukes\u00e4ll\u00e4 2018 Saarij\u00e4rvell\u00e4 Tarvaalan biotalouskampuksen kosteikolla ja Siikajoen Ruukissa sijaitsevan maatilan pelto-ojaan rakennetuissa koej\u00e4rjestelyiss\u00e4.<\/p>\n Tarvaalan kosteikon veden k\u00e4sittelyss\u00e4 fosforipitoisuus laski biopolymeerik\u00e4sittelyn ansiosta keskim\u00e4\u00e4rin 50 %. Vaihtelua oli kuitenkin paljon, 16-86 % v\u00e4lill\u00e4. Veden sameuden v\u00e4heneminen oli samaa luokkaa fosforin v\u00e4henemisen kanssa mutta veden kokonaistypen pitoisuus kasvoi kokeissa.<\/p>\n Ruukissa kuivan kes\u00e4n ja veden v\u00e4hyyden takia mittaustuloksia saatiin vasta aivan loppusyksyst\u00e4. Ruukissakin biopolymeereill\u00e4 saatiin poistettua noin puolet veden fosforipitoisuudesta ja sameudesta.<\/p>\n Fosforin saostuksessa syntyv\u00e4n biohajoavan lietteen soveltumista kiinankaalin, krassin ja raeruohon kasvatukseen tutkittiin ruukkukasvatuskokeilla. Kuivapainosta lasketun kasvuindeksin ja kasvin kuivapainon perusteella fosforipitoinen biopolymeeriliete soveltui parhaiten raeruohon kasvatukseen.<\/p>\n Lopulliset tulokset julkaistaan vuoden 2019 lopulla<\/strong><\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu ovat tutkineet biopolymeerien soveltuvuutta fosforin sitomiseen maatalousvesist\u00e4 kaksivuotisessa hankkeessa, joka p\u00e4\u00e4ttyy vuoden 2019 lopulla.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 2019 maastokokeita jatketaan molemmilla koekohteilla, jotta saadaan tarkempaa tietoa menetelm\u00e4n tehokkuudesta fosforin ja kiintoaineen saostuksessa. Lis\u00e4ksi jatketaan ruukkukasvatuskokeita viljelykasveilla ja tutkitaan kuinka lietteen laatua lannoitteena voidaan parantaa. Lis\u00e4ksi hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n taloudellisuusanalyysi biopolymeerisaostuksen k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 vesiensuojelussa ja ravinteiden kierr\u00e4tyksess\u00e4. Hankkeen lopulliset tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2019.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vesienhoidolle asetettua pintavesien hyv\u00e4\u00e4 tilaa tavoiteltaessa tarvitaan uusia tehokkaita vesiensuojelumenetelmi\u00e4 erityisesti maatalouden hajakuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Biopolymeereihin perustuvalla vesienk\u00e4sittelymenetelm\u00e4ll\u00e4 saadaan fosfori sidottua biohajoavaan lietteeseen, joka voidaan kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 lannoitteeksi.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5217","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5217"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5218,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5217\/revisions\/5218"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5217"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5217"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5217"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}