{"id":5236,"date":"2019-05-30T11:43:14","date_gmt":"2019-05-30T08:43:14","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5236"},"modified":"2019-05-30T11:43:14","modified_gmt":"2019-05-30T08:43:14","slug":"vanhenevat-vesiputket-ovat-piilossa-oleva-ongelma-ilman-korjausta-ihmisten-terveysriskit-kasvavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/05\/vanhenevat-vesiputket-ovat-piilossa-oleva-ongelma-ilman-korjausta-ihmisten-terveysriskit-kasvavat\/","title":{"rendered":"Vanhenevat vesiputket ovat piilossa oleva ongelma &#8211; ilman korjausta ihmisten terveysriskit kasvavat"},"content":{"rendered":"<p>Suomessa on joka vuosi useita tilanteita, joissa talousvesi likaantuu ja likaantunut vesi voi aiheuttaa epidemian. Tilanteista suurin osa johtuu talousveten\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien pohjavesien likaantumisesta, mutta vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden ja muiden ongelmatilanteiden aiheuttajana on kasvussa.\u00a0 Syyn\u00e4 on vesiputkien huono kunto ja niiden uusimiseen liittyv\u00e4 saneerausvelka. <!--more--><\/p>\n<p>Ennen 2010-luvun alkua Suomessa ei ollut vanhoihin vesiverkostoihin liittyvi\u00e4 epidemioita lainkaan. THL:n tilastojen mukaan viimeisen 20 vuoden ajalta l\u00f6ytyy useita kymmeni\u00e4 tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia. Viimeisten viiden vuoden aikana putkiston vanheneminen ja siit\u00e4 aiheutunut veden likaantuminen ovat johtaneet my\u00f6s tautiepidemioihin. Pahimmillaan yhdess\u00e4 epidemiassa voi sairastua jopa tuhansia ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dVanhenevan verkoston ongelmana on se, ett\u00e4 vesiputkia ei saneerata riitt\u00e4v\u00e4sti. Terveysuhkien n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti\u201d, sanoo THL:n johtava tutkija\u00a0<strong>Ilkka Miettinen<\/strong>.<\/p>\n<h4>Korjaustarpeen arviointi on hankalaa<\/h4>\n<p>Vesiputkistojen elinkaareen vaikuttaa moni asia, joten putkien korjaustarvetta ei voi arvioida pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niiden i\u00e4n perusteella. Putkien kuntoon vaikuttavat my\u00f6s muun muassa niiden materiaali, valmistusajankohta, maaper\u00e4n koostumus, paineiskujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja asennusty\u00f6n laatu.<\/p>\n<p>\u201dVerkostojen saneeraustarpeen arviointi on eritt\u00e4in vaikeaa. Yksi mittari on se, kuinka paljon verkostossa esiintyy vuotoja ja putkirikkoja. Toinen h\u00e4lytyssignaali on, jos tunnistetaan, ett\u00e4 verkostovesi on jo kertaalleen likaantunut vanhojen vesiputkien takia\u201d, Miettinen sanoo.<\/p>\n<h4>Vastuu on kunnilla ja vesilaitoksilla<\/h4>\n<p>Vesijohtoverkostot ovat kuntien ja vesilaitosten vastuulla. Niiden tulisi panostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n verkostojen uusimiseen.\u00a0 Lis\u00e4ksi korjausten priorisoinnissa voidaan tarvita uutta tutkimustietoa.<\/p>\n<p>\u201dVanheneva verkosto on piilossa oleva ongelma, josta on v\u00e4hitellen muodostumassa merkitt\u00e4v\u00e4 terveysuhka. Ihmisten terveyden kannalta olisi turvallisinta saneerata vanhenevat putket kuntoon ajoissa\u201d, Miettinen sanoo.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on joka vuosi useita tilanteita, joissa talousvesi likaantuu ja likaantunut vesi voi aiheuttaa epidemian. Tilanteista suurin osa johtuu talousveten\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien pohjavesien likaantumisesta, mutta vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden ja muiden ongelmatilanteiden aiheuttajana on kasvussa.\u00a0 Syyn\u00e4 on vesiputkien huono kunto ja niiden uusimiseen liittyv\u00e4 saneerausvelka.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5236","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5236"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5237,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5236\/revisions\/5237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5236"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}