Valtio osallistuu Hiitolanjoen kehitt\u00e4mishankkeeseen, jossa luovutaan joen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vesivoimatuotantoon ja ennallistetaan joen merkitt\u00e4v\u00e4t Suomen puoleiset kosket. Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on ainoa joki Suomessa, jossa esiintyy t\u00e4ysin luonnonvarainen j\u00e4rvilohikanta. Laatokan lohen lis\u00e4ksi jokeen nousee kookkaaksi kasvavaa taimenta.<\/p>\n
Valtion osallistumien hankkeeseen on osa Sipil\u00e4n hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -k\u00e4rkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa. Luontopolitiikka-k\u00e4rkihankerahoituksen lis\u00e4ksi voimaloiden lunastamista ja koskien ennallistamista ovat tukemassa useat julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat.<\/p>\n
Hiitolanjoen koskien ennallistaminen mahdollistaa vesist\u00f6n vaelluskalakantojen luontaisen lis\u00e4\u00e4ntymiskierron k\u00e4ynnist\u00e4misen. Etel\u00e4-Karjalan virkistysalues\u00e4\u00e4ti\u00f6 on jo aiemmin lunastanut kolmesta Hiitolanjoen vesivoimalaitoksesta keskimm\u00e4isen Lahnasenkosken voimalaitoksen Vantaan Energia Oy:lt\u00e4 vuonna 2017. Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten lunastamisen j\u00e4lkeen kaikki kolme koskea pystyt\u00e4\u00e4n ennallistamaan kalojen ja muiden vesieli\u00f6iden esteett\u00f6m\u00e4\u00e4n kulkuun soveltuvaksi, jolloin vaelluskalat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n lukuisia jo aiemmin kunnostettuja koskialueita ylemp\u00e4n\u00e4 Hiitolanjoessa. Hanke etenee vaiheittain ja viimeisen kosken, Ritakosken, ennallistaminen toteutetaan vuonna 2023. Koskien ennallistamishanketta edelsi ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen aloittama vuosina 2009-2019 l\u00e4pik\u00e4yty hanke voimalaitosten velvoittamiseksi kalan kulun j\u00e4rjest\u00e4miseen patojen ohi.<\/p>\n
\u2013 Hiitolanjoessa esiintyy maamme ainoa luonnonvaraisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 j\u00e4rvilohikanta. Koskien ennallistaminen tukee Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisen rajavesisopimuksen noudattamista mahdollistaen vaelluskalojen vapaan kulun lis\u00e4\u00e4ntymisalueille. Vaelluskalakantojen suojelun lis\u00e4ksi toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa jokialueen virkistys- ja matkailuarvoa, sanoo maa- mets\u00e4talousministeri\u00a0Jari Lepp\u00e4.<\/p>\n
Ministeri Lepp\u00e4 tapasi 23.7.2019 Rautj\u00e4rvell\u00e4 keskeisi\u00e4 Hiitolanjoen vesist\u00f6alueen toimijoita ja tutustui Hiitolanjoen koskien ennallistamissuunnitelmiin.<\/p>\n
\u2013 Jokivarren kuntien, voimalaitosyhti\u00f6iden ja muiden toimijoiden laaja yhteisty\u00f6 Hiitolanjoen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 valtion vahva sitoutuminen mahdollistaa parhaan mahdollisen kokonaisratkaisun Hiitolanjoen vesist\u00f6alueen arvon kasvattamiseksi, toteaa maakuntajohtaja\u00a0Matti Viialainen\u00a0Etel\u00e4-Karjalan liitosta.<\/p>\n
Sipil\u00e4n hallitus paransi Luontopolitiikka-k\u00e4rkihankkeen toimenpiteill\u00e4 vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 suuntasi k\u00e4rkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja ripe\u00e4sti liikkeelle l\u00e4hteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Antti Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n kansallisen vaelluskalaohjelman, jolla jatketaan toimenpiteit\u00e4 vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. Ohjelmaa valmistellaan tulevana syksyn\u00e4.<\/p>\n
Hiitolanjoen kehitt\u00e4mishankkeen rahoitukseen osallistumisesta ovat t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen S\u00e4\u00e4ti\u00f6, Etel\u00e4-Karjalan S\u00e4\u00e4st\u00f6pankkis\u00e4\u00e4ti\u00f6, Rautj\u00e4rven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyv\u00e4 yksityishenkil\u00f6, Raija ja Ossi Tuuliaisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6, L\u00e4hiTapiola, ELY-keskus, Etel\u00e4-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen, Teemu Juutinen, nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysyv\u00e4 yksityinen sijoittaja ja Ahti Invest Oy.<\/p>\n
<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Valtio osallistuu Hiitolanjoen kehitt\u00e4mishankkeeseen, jossa luovutaan joen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vesivoimatuotantoon ja ennallistetaan joen merkitt\u00e4v\u00e4t Suomen puoleiset kosket. Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on ainoa joki Suomessa, jossa esiintyy t\u00e4ysin luonnonvarainen j\u00e4rvilohikanta. Laatokan lohen lis\u00e4ksi jokeen nousee kookkaaksi kasvavaa taimenta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5285","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5285"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5286,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5285\/revisions\/5286"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5285"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}