Hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC k\u00e4sittelee uusimmassa raportissaan maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suhteessa ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja siihen sopeutumiseen. Maank\u00e4yt\u00f6n ilmastovaikutukset ja tarvittavat ratkaisut ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, Suomessa tarkastelun keski\u00f6ss\u00e4 ovat laajat mets\u00e4t ja turvemaat.<\/p>\n
Mets\u00e4t kattavat Suomen maapinta-alasta yli 70 prosenttia, ja mets\u00e4\u00e4 on viime vuosina siirtynyt rakennetuksi maaksi ja maatalousmaaksi noin 0,1 prosenttia vuodessa. Suomen maa-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, joiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on mineraalimaita suuremmat ilmastovaikutukset. Mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 turvemaista on noin puolet ja maatalouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin kolme prosenttia. Turvepeltojen osuus kaikista pelloista on noin 10 prosenttia, ja metsien puustosta turvemailla kasvaa noin nelj\u00e4sosa.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 p\u00e4ivitetyss\u00e4\u00a0kansallisessa mets\u00e4strategiassa\u00a0painotetaan metsien hoidon ja k\u00e4yt\u00f6n merkityst\u00e4 ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 ja siihen sopeutumisessa, ja esimerkiksi suometsien k\u00e4sittelyst\u00e4 on tarjolla runsaasti tietoa. Suometsien erityistarpeet huomioidaan\u00a0mets\u00e4nhoidonsuosituksissa\u00a0ja mets\u00e4ammattilaisille on tarjolla aiheesta my\u00f6s\u00a0koulutusta. Tutkijat tuottavat lis\u00e4ksi jatkuvasti uutta tietoa siit\u00e4, miten turvemaiden haitallisia vesist\u00f6- ja ilmastovaikutuksia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 parhaiten. Ilmaston l\u00e4mpenemiseen liittyvi\u00e4 tuhoja \u2013 kuten hy\u00f6nteistuhoja, kasvitauteja ja mets\u00e4paloja \u2013 ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi meill\u00e4 aktiivisesti.<\/p>\n
Puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on kasvanut yht\u00e4jaksoisesti viimeisten 50 vuoden ajan. Mets\u00e4nhoitomenetelmi\u00e4 monipuolistettiin mets\u00e4lakia uudistettaessa, ja mets\u00e4nhoitosuosituksia p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uuden tutkimustiedon perusteella \u2013 viimeksi\u00a0kes\u00e4kuussa\u00a0peitteisen mets\u00e4nhoidon ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta. Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan muun muassa\u00a0METSO-ohjelmalla ja panostamalla\u00a0talousmetsien luonnonhoitoon.<\/p>\n
Maatalouden ilmastotoimien toimeenpanossa t\u00e4rkeimpi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ovat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukitoimet ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi. Tukea saa esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydest\u00e4, suojavy\u00f6hykkeist\u00e4, luonnonhoitopelloista ja viljelyn monipuolistamisesta. Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4- ja sopeutumistoimet tulevat olemaan EU:n maatalouspolitiikassa keskeisi\u00e4 my\u00f6s seuraavalla rahoituskaudella.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Rinteen hallituksen\u00a0ohjelmassa\u00a0huomioidaan hyvin maank\u00e4ytt\u00f6sektorin merkitys ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4. Hallituksen tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmasto-ohjelma, jolla edistet\u00e4\u00e4n muun muassa metsityst\u00e4 ja ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n mets\u00e4n raivaamista muuhun maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tavoitteena on lis\u00e4ksi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kokeiluohjelma hiilensidonnan ja -varastoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja lis\u00e4\u00e4miseksi sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja pilotoida maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilikorvausj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n
Hallitus k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkimus-, tieto-\u00a0 ja kehitt\u00e4misohjelman, jolla tuetaan maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmasto-ohjelman ja sen osa-alueiden toimeenpanoa. Ohjelman yhten\u00e4 tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ik\u00e4isten puutuotteiden tuotantoa ja puurakentamista ns. substituutiovaikutuksen vahvistamiseksi. Fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla voidaan oikeilla toimilla kasvattaa edelleen.<\/p>\n
Hallitusohjelmassa korostetaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 ja toimeenpanossa tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 eri hallinnonalojen v\u00e4lill\u00e4, mutta ennen kaikkia politiikkatoimia ja ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kohteena olevat alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja toimijat.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hallitustenv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC k\u00e4sittelee uusimmassa raportissaan maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suhteessa ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja siihen sopeutumiseen. Maank\u00e4yt\u00f6n ilmastovaikutukset ja tarvittavat ratkaisut ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, Suomessa tarkastelun keski\u00f6ss\u00e4 ovat laajat mets\u00e4t ja turvemaat.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5287","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5287","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5287"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5287\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5288,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5287\/revisions\/5288"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5287"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5287"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5287"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5287"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}