J\u00e4\u00e4tik\u00f6t eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peitt\u00e4m\u00e4t alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat l\u00e4mmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n
Tulevien muutosten ja niist\u00e4 koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siit\u00e4, miten paljon kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 onnistutaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, kertoo hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaistu erikoisraportti.<\/p>\n
Raportti tarkastelee valtamerten ja kryosf\u00e4\u00e4rin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosf\u00e4\u00e4rill\u00e4 tarkoitetaan maapallon lumen ja j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4mi\u00e4 alueita: kausittaista tai jatkuvaa lumipeitett\u00e4, manner- ja vuoristoj\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4, merten, j\u00e4rvien ja jokien j\u00e4\u00e4t\u00e4, ikiroutaa sek\u00e4 talvisin j\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 maata.<\/p>\n
Merenpinnan nousu on kiihtynyt, mik\u00e4 johtuu p\u00e4\u00e4asiassa siit\u00e4, ett\u00e4 Gr\u00f6nlannin, Etel\u00e4mantereen ja vuoristoj\u00e4\u00e4tik\u00f6iden j\u00e4\u00e4t sulavat. Lis\u00e4ksi meriveden l\u00e4mpeneminen lis\u00e4\u00e4 veden tilavuutta, eli meret laajenevat, kun ne l\u00e4mpenev\u00e4t. Vaikka merenpinta keskim\u00e4\u00e4rin nousee, havaittu muutos vaihtelee alueellisesti. Esimerkiksi pohjoisen It\u00e4meren alueella maankohoaminen hidastaa merenpinnan nousua.<\/p>\n
Valtameret ovat l\u00e4mmenneet sek\u00e4 pintakerroksista ett\u00e4 syvemmist\u00e4 osista. Meriss\u00e4 esiintyy yh\u00e4 useammin l\u00e4mp\u00f6aaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros l\u00e4mpenee poikkeuksellisesti aiheuttaen vakavan uhkan paikalliselle eli\u00f6st\u00f6lle. Ilmi\u00f6 johtuu ihmisten toiminnan aiheuttamasta ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4: yli 90 % maapallon lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 on varastoitunut meriin vuodesta 1970 alkaen.<\/p>\n
Valtameret ovat sitoneet noin nelj\u00e4nneksen ihmisten ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4st\u00e4 hiilidioksidista vuodesta 1980, mink\u00e4 seurauksena meret ovat happamoituneet. Happamoituminen vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti meriluontoon ja merten kykyyn tuottaa ravintoa ihmisille.<\/p>\n
\u201dYmm\u00e4rryksemme ilmastonmuutoksen etenemisest\u00e4 paranee jatkuvasti. Todennetut maailmanlaajuiset muutokset meriss\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4\u00e4- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan my\u00f6s Suomea. Raportti osoittaa, ett\u00e4 meid\u00e4n on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen \u2013 Suomessa ja globaalisti\u201d, sanoo Ilmatieteen laitoksen p\u00e4\u00e4johtaja ja Suomen IPCC-ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja Juhani Damski.<\/p>\n
\u201dIlmastonmuutos on aikamme vakavin uhka luonnolle ja ihmiselle. Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Raportti antaa painavan muistutuksen siit\u00e4, miksi p\u00e4\u00e4st\u00f6t on nopeasti k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 laskuun kohti 1,5 \u00b0C tavoitetta. Nyt on aika toimia: kun v\u00e4henn\u00e4mme p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ajoissa, j\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmastonmuutoksen vaikutukset pienemmiksi”,\u00a0 ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.<\/p>\n
”Raportti kiritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkill\u00e4 olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ilmastotoimista ensi vuonna”, Mikkonen sanoo.<\/p>\n
Useilla arktisilla alueilla jo tapahtuneet muutokset lumipeitteess\u00e4, j\u00e4\u00e4peitteess\u00e4 ja ikiroudassa ovat heikent\u00e4neet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun sek\u00e4 vaikuttaneet kielteisesti alueen asukkaiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Arktisella alueella asuu pysyv\u00e4sti noin 4 miljoonaa ihmist\u00e4. Heist\u00e4 10 % on alkuper\u00e4iskansojen edustajia.<\/p>\n
Valtamerten pinta nousee kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvusta riippuen noin 28\u2013110 cm vuosisadan loppuun menness\u00e4. Raportin mukaan kerran sadassa vuodessa esiintyneet \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset tulvat muuttuvat etenkin p\u00e4iv\u00e4ntasaajan tienoilla vuotuisiksi vuoteen 2050 menness\u00e4. Jos sopeutumisen eteen ei tehd\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 ponnistuksia nyt, tulvavahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyiseen verrattuna. Tulvien alle ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 erityisesti alavien rannikoiden miljoonakaupungit ja saarivaltiot. Sataa vuotta pidemm\u00e4lle ulottuvat arviot ovat viel\u00e4 ep\u00e4varmoja, mutta ne ennakoivat korkeiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen jatkumisen voivan johtaa useiden metrien merenpinnan nousuun.<\/p>\n
Kryosf\u00e4\u00e4rin muutokset vaikuttavat vesivaroihin ja siten energiantuotantoon ja kasteluun. Muutokset vaikuttavat my\u00f6s puhtaan veden saatavuuteen vuoristoalueiden alaosissa sek\u00e4 elintarviketurvaan ja ihmisten toimeentuloon arktisella alueella.<\/p>\n
Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilassa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Pohjoinen j\u00e4\u00e4meri on tulevaisuudessa ajoittain j\u00e4\u00e4t\u00f6n kes\u00e4isin.<\/p>\n
Hallitustenv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi keskiviikkona 25.9.2019 The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate -erikoisraportin yhteenvedon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille. Raportti viimeisteltiin maanantaina p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 kokouksessa, johon osallistui IPCC:n j\u00e4senmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita.<\/p>\n
Suomesta kokoukseen osallistuivat ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitoksesta, tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEst\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Maria Laamanen ja neuvotteleva virkamies Paula Per\u00e4l\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4. Raportin kommentointiin osallistui lukuisia suomalaisia tutkijoita ja asiantuntijoita.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
J\u00e4\u00e4tik\u00f6t eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peitt\u00e4m\u00e4t alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat l\u00e4mmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5337","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5337"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5338,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5337\/revisions\/5338"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5337"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5337"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5337"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}