{"id":5339,"date":"2019-09-27T11:39:03","date_gmt":"2019-09-27T08:39:03","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5339"},"modified":"2019-09-27T11:39:03","modified_gmt":"2019-09-27T08:39:03","slug":"peltojen-vesistovaikutuksien-vahentamiseen-tarvitaan-useita-menetelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/09\/peltojen-vesistovaikutuksien-vahentamiseen-tarvitaan-useita-menetelmia\/","title":{"rendered":"Peltojen vesist\u00f6vaikutuksien v\u00e4hent\u00e4miseen tarvitaan useita menetelmi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Peltoviljelyn ravinnevirtojen hallinta on monista osatekij\u00e4st\u00e4 muodostuva kokonaisuus, jossa yhdell\u00e4 kuormitusta v\u00e4hent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 ei ole ratkaisevaa roolia. Juuri p\u00e4\u00e4ttynyt Kiertovesi-hanke toi uutta tietoa peltoviljelyn ravinnevirroista ja ravinteiden kulkeutumisesta vesist\u00f6ihin sek\u00e4 ravinnekuormituksen hallinnasta.<!--more--><\/p>\n<p>Hankkeessa arvioitiin maatalouden nykyist\u00e4 vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan sek\u00e4 vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista tarkastelemalla vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia nelj\u00e4ll\u00e4 pilottialueella ja malliarvioiden avulla koko Suomen peltoalalla. Hankkeessa arvioitiin mm. karjanlannan k\u00e4yt\u00f6n riski\u00e4 ravinnekuormituksen n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 vesist\u00f6kunnostuksen, l\u00e4hinn\u00e4 hoitokalastuksen, mahdollisuuksia osana vesienhoitotoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dSuomessa maatilat ovat verrattain hyvin sitoutuneet ymp\u00e4rist\u00f6korvausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja maatalouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on laajasti muutettu, muun muassa lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 v\u00e4hennetty, syksyn kynt\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennetty ja siten lis\u00e4tty talviaikaista kasvipeitteisyytt\u00e4. Malliarvioiden mukaan n\u00e4m\u00e4 ovat pienent\u00e4neet merkitt\u00e4v\u00e4sti peltoeroosiota ja fosforin huuhtoumia\u201d, hankevet\u00e4j\u00e4, agronomi\u00a0<strong>Markku Puustinen<\/strong>\u00a0Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta sanoo.<\/p>\n<p>Tulevaisuuden suuri riski ovat kuitenkin leudontuvat ja sateiset talvet, jolloin kuormituksen v\u00e4hentymisest\u00e4 saavutettu hy\u00f6ty suurelta osin menetet\u00e4\u00e4n. Vastal\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 t\u00e4lle on toimenpiteiden kohdentaminen kuormittavimmille peltolohkoille. Kaltevien peltojen pysyv\u00e4ll\u00e4 kasvipeitteisyydell\u00e4 on suuri merkitys sateisia ja leutoja talvikausia ajatellen.<\/p>\n<p>Hankkeen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 liukoisen fosforin huuhtoutumisriskin kasvu lis\u00e4\u00e4ntyy pysyv\u00e4n kasvipeitteisyyden laajentuessa. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saadaan hallintaan pudottamalla korkeaksi kasvaneet helppoliukoisen fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4t muokkauskerroksessa sellaiselle tasolle, jossa fosforilannoitteista saadaan satovastetta. Saaristomeren valuma-alueella v\u00e4livaiheen ratkaisuna voi olla kipsin k\u00e4ytt\u00f6. Sis\u00e4vesien valuma-alueilla kipsi\u00e4 ei voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dMallien k\u00e4ytt\u00f6 on yksi tehokkaimpia keinoja arvioida toimenpiteiden vaikutusta, mutta tulosten luotettavuus riippuu sy\u00f6tt\u00f6tietojen saatavuudesta ja laadusta ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n asiantuntemuksesta\u201d, toteaa SYKEn hydrologi<strong>\u00a0Sirkka Tattari<\/strong>. Kiertovesi -hankkeessa koottiin kolmen eri mittakaavan\u00a0<a href=\"https:\/\/ckan.ymparisto.fi\/dataset\/sediment-and-nutrient-loading-to-surface-waters-in-3-different-scales\">mittausaineistot (jokivesist\u00f6t, pienet tutkimusvaluma-alueet ja koekent\u00e4t) avoimen datan tutkimustietoalustalle<\/a>,\u00a0josta ne ovat vapaasti ladattavissa. Aineisto muodostaa ainutlaatuisen tietovarannon kuormituksen ja vesiensuojelutoimien vaikutusten tarkasteluihin.<\/p>\n<p>\u201dKarkeasti voidaan sanoa, ett\u00e4 ravinteet toimivat kasveille ja leville samalla tavalla, olipa niiden alkuper\u00e4 mik\u00e4 tahansa. Niinp\u00e4 kiertotalous, eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa siirtyminen mineraalilannoitteista karjanlantaan, ei automaattisesti v\u00e4henn\u00e4 vesist\u00f6kuormitusta, ellei ravinteiden kokonaisk\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hene. Kiertotalous on kuitenkin hy\u00f6dyllinen, jos sill\u00e4 voidaan siirt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ravinteita v\u00e4h\u00e4ravinteisille alueille\u201d, arvelee Markku Puustinen.<\/p>\n<p>Maatalouden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 ominaiskuormituslukuina pidet\u00e4\u00e4n yleisesti 15 kg typpe\u00e4 ja 1,1 kg fosforia hehtaarilta vuodessa. Ne perustuvat pienten tutkimusvaluma-alueiden 30 vuoden seuranta-aineistoihin. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 lukuina n\u00e4m\u00e4 ovat suurelle osalle runsaasta miljoonasta peltolohkosta joko yliarvioita tai aliarvioita. Siksi tarvitaan ominaisuuksiltaan ja viljelyk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4\u00e4n erilaisille peltolohkoille viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tarkempia kuormituslukuarvoja. Nykyiset mallilaskennassa k\u00e4ytetyt kuormituslukuarvot vaihtelevat v\u00e4lill\u00e4 0,39 \u2013 5,37 kg fosforia hehtaarilla. Malliarvioissa pienimm\u00e4t kuormitusluvut koskevat juuri tasaisten maiden nurmipeitteisi\u00e4 peltolohkoja.<\/p>\n<p>\u201dUusi tutkimuksessamme tuotettu nurmihehtaarin kuormitusarvio pellolta pintavalunnan kautta huuhtoutuvasta fosforista tarkentui 0,43 kiloon hehtaarilta vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on 30 prosenttia pienempi kuin nykyisess\u00e4 mallilaskennassa k\u00e4ytetty nurmiviljelyn lukuarvo vastaavassa pellon kaltevuusluokassa, ja se on selv\u00e4sti pienempi kuin kuormitus peltohehtaarilta keskim\u00e4\u00e4rin. N\u00e4ill\u00e4 arvioilla ei ole mit\u00e4\u00e4n vaikutusta kaikkia peltoja koskeviin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin kuormitusarvoihin\u201d, korostaa johtava tutkija\u00a0<strong>Perttu Virkaj\u00e4rvi<\/strong>\u00a0Luonnonvarakeskuksesta.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulokset osoittavat, ett\u00e4 nurmiviljelyss\u00e4 lietett\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti, kun noudatetaan nykys\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja ollaan huolellisia k\u00e4sittelyn kaikissa kohdissa sek\u00e4 otetaan erityisesti huomion levityksen s\u00e4\u00e4riskit.<\/p>\n<p>\u201dNyky\u00e4\u00e4n lietteen talvilevitys on kielletty ja syksyn levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 ja -aika ovat rajoitettuja. Lietelannan vuotuinen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on rajoitettu ja levitystekniikka parantunut. My\u00f6s lannoitefosforin suositukset ovat noin puoliintuneet. Lannanlevityksen kanssa pit\u00e4\u00e4 kuitenkin edelleen olla huolellinen, koska sen fosfori huuhtoutuu herkemmin kuin v\u00e4kilannoitefosfori\u201d kertoo Perttu Virkaj\u00e4rvi.<\/p>\n<p>\u201dHankkeessa kehitetyn karjanlannan fosforikuormitusmallin perusteella karjanlannan fosfori aiheutti suuremman kuormituksen annettua fosforikiloa kohden kuin mineraalilannoitteiden fosfori. Siten lietteen ravinteiden jakeiden erottelu v\u00e4hent\u00e4isi nautakarjatalouden fosforin kuormitusriski\u00e4 parhaimmillaan heti 32\u201334 % ja pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 40\u201348 %\u201d, sanoo Perttu Virkaj\u00e4rvi.<\/p>\n<p>Kiertotaloudessa tulee keinovalikoimaan lukea mukaan my\u00f6s esimerkiksi ravinteiden poistaminen suoraan vesist\u00f6ist\u00e4 hoitokalastusta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Sis\u00e4vesien nykyinen kalastus poistaa vain noin kolmasosan siit\u00e4 ravinnepotentiaalista, joka olisi kalastuksen avulla mahdollista. Talvien lauhtuminen ja kuormituksen kasvu suosivat s\u00e4rkikaloja, jotka voimistavat j\u00e4rvien sis\u00e4ist\u00e4 fosforikuormitusta. Tehostetun kalastuksen potentiaalinen fosforinpoisto on suurempi kuin arvio fosforikuormituksen kasvusta leutoina talvina. Muunnettaessa hoitokalastuksella poistetut ravinnem\u00e4\u00e4r\u00e4t yhteismitalliseksi valuma-aluetoimenpiteiden ravinnepoistumiin, voidaan toimenpiteit\u00e4 my\u00f6s vertailla kesken\u00e4\u00e4n ja arvioida esimerkiksi niiden kustannustehokkuutta.<\/p>\n<p>Kiertovesi-hankkeessa tarkasteltiin monipuolisesti peltoviljelyn ravinnevirtoja, kulkeutumista vesist\u00f6ihin, siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 kuormituksen arviointimenetelmi\u00e4 ja hallintaa. Hankkeen toteuttivat SYKE ja Luke, ja sen rahoitti Maatilatalouden kehitt\u00e4misrahasto (MAKERA).<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Peltoviljelyn ravinnevirtojen hallinta on monista osatekij\u00e4st\u00e4 muodostuva kokonaisuus, jossa yhdell\u00e4 kuormitusta v\u00e4hent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 ei ole ratkaisevaa roolia. Juuri p\u00e4\u00e4ttynyt Kiertovesi-hanke toi uutta tietoa peltoviljelyn ravinnevirroista ja ravinteiden kulkeutumisesta vesist\u00f6ihin sek\u00e4 ravinnekuormituksen hallinnasta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5339"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5340,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5339\/revisions\/5340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5339"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}