Kalliokiviaineksen louhinnalla ja murskaamisella ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta pintavesien laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Huolta aiheutti etuk\u00e4teen erityisesti r\u00e4j\u00e4hdysaineper\u00e4isen typpipitoisuuden mahdollinen kohoaminen sek\u00e4 kiintoaineksen aiheuttama samentuminen. Pintavesien laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kalliokiviaineksen ottoalueilla on opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n tutkinut Maiju R\u00e4s\u00e4nen, joka on valmistunut ymp\u00e4rist\u00f6teknologian insin\u00f6\u00f6riksi (AMK) H\u00e4meen ammattikorkeakoulusta.<\/p>\n
Tutkimuksen kohteina oli kolme Rudus Oy:n kalliokiviaineksen ottoaluetta. Aineistona k\u00e4ytettiin tietoja alueista, aikaisempien vesianalyysien tuloksia, ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja konsulttien haastatteluja sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja maa-aineslupiin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointeihin liittyvi\u00e4 aineistoja. Vesianalyysien tuloksia verrattiin pinta- ja pohjavesien laatukriteereihin.<\/p>\n
Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei kalliokiviaineksenotto lis\u00e4\u00e4 pintavesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 purkuojien alapuolisissa vesist\u00f6iss\u00e4. Kiviaineksen otolla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pel\u00e4tty\u00e4 vaikutusta pintavesien laatuun. Nitriitin m\u00e4\u00e4r\u00e4 alitti talousvedelle asetetun raja-arvon kaikissa kohteissa ja my\u00f6s nitraatin ja ammoniumtypen m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat eritt\u00e4in pienet ottotoiminnaltaan aktiivisimmassa kohteessa. Tulosten perusteella voidaan my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 luontaisesti kirkkaat vedet s\u00e4ilyv\u00e4t kirkkaina ottotoiminnasta huolimatta.<\/p>\n
Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 selvisi, miten suurta vaihtelua esiintyy menetelmiss\u00e4 ja laskelmissa, joilla hulevesien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 arvioidaan. Hulevesilaskelmia tarvitaan erityisesti kiviaineksen oton ja murskauksen vaatimissa lupaprosesseissa. Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isempi\u00e4 menetelmi\u00e4 hulevesilaskelmiin sek\u00e4 luonnonmukaisia hulevesien hallintakeinoja.<\/p>\n
V\u00e4\u00e4rin mitoitetut pintavesim\u00e4\u00e4r\u00e4t antavat v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan tuotantoalueen vesist\u00f6kuormituksesta. Lis\u00e4ksi liioitellut vesimassat saattavat huolestuttaa alueen naapurustoa.<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n
Maiju R\u00e4s\u00e4nen, p. 050 590 8460 tai sp. etunimi.sukunimi@rudus.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kalliokiviaineksen louhinnalla ja murskaamisella ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta pintavesien laatuun ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Huolta aiheutti etuk\u00e4teen erityisesti r\u00e4j\u00e4hdysaineper\u00e4isen typpipitoisuuden mahdollinen kohoaminen sek\u00e4 kiintoaineksen aiheuttama samentuminen. Pintavesien laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kalliokiviaineksen ottoalueilla on opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n tutkinut Maiju R\u00e4s\u00e4nen, joka on valmistunut ymp\u00e4rist\u00f6teknologian insin\u00f6\u00f6riksi (AMK) H\u00e4meen ammattikorkeakoulusta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-534","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/534","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=534"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/534\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":537,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/534\/revisions\/537"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=534"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=534"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=534"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=534"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}