{"id":5366,"date":"2019-10-16T09:55:17","date_gmt":"2019-10-16T06:55:17","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5366"},"modified":"2019-10-16T09:55:17","modified_gmt":"2019-10-16T06:55:17","slug":"suomalaisyrityksista-maailman-vesivastuullisimmat-uusi-tiekartta-nayttaa-suunnan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/10\/suomalaisyrityksista-maailman-vesivastuullisimmat-uusi-tiekartta-nayttaa-suunnan\/","title":{"rendered":"Suomalaisyrityksist\u00e4 maailman vesivastuullisimmat \u2013 uusi tiekartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suunnan"},"content":{"rendered":"<div>\n<p>Suomalaiset yritykset ovat jo t\u00e4h\u00e4nkin asti olleet k\u00e4rkisijoilla kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vesivastuullisuusvertailuissa, mutta niiden toiminnassa ja arvoketjujen hallinnassa on silti edelleen kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, ett\u00e4 suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.<\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<div>\n<p>Suomessa vett\u00e4 on yleisesti runsaasti saatavilla, ja veden laatu on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti parempaa kuin monissa muissa maissa. My\u00f6s yritysten veden k\u00e4ytt\u00f6 on Suomessa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla, vaikka esimerkiksi hajakuormituksen ja yksitt\u00e4isten tuotantolaitosten vesist\u00f6vaikutusten hallinnassa onkin viel\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&#8211; Suomalaisyritysten suurimmat vesiriskit liittyv\u00e4tkin kansainv\u00e4listen arvoketjujen toimintaan alueilla, joissa k\u00e4rsit\u00e4\u00e4n veteen liittyvist\u00e4 ongelmista, kertoo johtava tutkija\u00a0<strong>Mona Arnold<\/strong>\u00a0VTT:lt\u00e4.<\/p>\n<p>&#8211; Vesivastuullisuus tekee tuloaan hiilineutraaliuden ja -negatiivisuuden rinnalle niin investointien kuin kuluttajavalintojen kest\u00e4vyyskriteerin\u00e4 \u2013 ei v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t voimakkaimmin veden kierron ja saatavuuden muutosten kautta. T\u00e4ss\u00e4 on suomalaisyrityksille n\u00e4yt\u00f6n paikka, toteaa tiekarttaty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 vet\u00e4nyt\u00a0<strong>Suvi Sojamo<\/strong>\u00a0Aalto-yliopistosta.<\/p>\n<p><strong>Vesivastuusitoumukseen mukaan lis\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>&#8211; Vesivarojen hyv\u00e4 hallinta on osa ratkaisua l\u00e4hes kaikkien maailman isojen haasteiden kuten ruokaturvan varmistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, sanoo maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0<strong>Jaana Husu-Kallio<\/strong>.<\/p>\n<p>&#8211; YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos vesivaroihin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t riskit hallitaan, ja my\u00f6s yritysten on tunnettava t\u00e4ss\u00e4 oma vastuunsa, jatkaa Husu-Kallio.<\/p>\n<p>Puhtaan veden ja siihen liittyvien ratkaisujen suuri kysynt\u00e4 luo Husu-Kallion mukaan suomalaisyrityksille my\u00f6s mahdollisuuksia, koska Suomen ruoka- ja luonnonvarasektorilla on runsaasti osaamista esimerkiksi \u00e4lykk\u00e4\u00e4ss\u00e4 vesivarojen hallinnassa, elintarviketurvallisuudessa sek\u00e4 vett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4viss\u00e4 ja kierr\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 ratkaisuissa.<\/p>\n<p>Suomalaiset tutkimuslaitokset, ministeri\u00f6t ja WWF Suomi perustivat kaksi vuotta sitten yritysten tueksi vesivastuusitoumuksen, joka kannustaa yrityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n veden k\u00e4yt\u00f6n arviointiin ja kehitt\u00e4miseen.\u00a0Sitoumukseen on liittynyt merkitt\u00e4vilt\u00e4 veden k\u00e4yt\u00f6n sektoreilta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 vasta viisi yrityst\u00e4 ja kaksi toimialaliittoa. Tavoitteena on nyt, ett\u00e4 seuraavan viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 50 suurta tai keskisuurta yrityst\u00e4 on tehnyt omat tilanneanalyysins\u00e4 ja yritysten strategioiden mukaiset toimenpiteet ovat alkaneet.<\/p>\n<p><strong>Kulmakivet vuoden 2030 tavoitteen saavuttamisessa<\/strong><\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n julkaisusarjassa julkaistussa tiekartassa (2019:18) m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n Suomen vesivastuullisuuden kansallinen tavoitetila 2030 ja etenemispolut sit\u00e4 kohti. Tavoitetilaan p\u00e4\u00e4seminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yritykset sitoutuvat jo l\u00e4hivuosina laajasti vesivastuullisuuteen ja ett\u00e4 tavoitteiden saavuttamista tuetaan muun muassa seuraavin toimenpitein:<\/p>\n<ol>\n<li>Yritykset sitoutuvat vesivastuullisuuteen, ja vesivastuullisuus todennetaan kunkin yrityksen osalta kansainv\u00e4lisin standardein.<\/li>\n<li>Suomessa on selke\u00e4 koordinaatiotaho, joka edist\u00e4\u00e4 tavoitteen saavuttamista.<\/li>\n<li>Tavoitteen saavuttamista tuetaan tutkimuksella ja koulutuksella. Vesivastuullisuus on osa koulutustarjontaa erityisesti ammattikorkeakouluissa, korkeakouluissa ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ammattikoulutuksessa.<\/li>\n<li>Vesivastuullisuus n\u00e4kyy poikkileikkaavana teemana sek\u00e4 Suomen kansallisessa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Se on osa vesien suojelun ja k\u00e4yt\u00f6n politiikkaa, elinkeino- ja kauppapolitiikkaa sek\u00e4 kehityspolitiikkaa. Se on my\u00f6s osa julkisten hankintojen arviointikriteerej\u00e4 ja julkisella rahalla toteutettavien hankkeiden rahoituskriteerej\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n<p><strong>Vesitilanne maailmalla<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Yli nelj\u00e4 miljardia ihmist\u00e4 k\u00e4rsii vuosittain vakavasta vesipulasta ja tilanteen odotetaan pahenevan kulutustottumusten muutoksen, v\u00e4est\u00f6nkasvun ja ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 (World Water Assessment Report 2019)<\/li>\n<li>Jopa 80 prosenttia maailman j\u00e4tevesist\u00e4 lasketaan puhdistamattomina vesist\u00f6ihin (UN-Water 2017).<\/li>\n<li>Vesi-infrastruktuuriin on arvioitu olevan jopa 13,6 miljardin dollarin lis\u00e4investointitarve ennen vuotta 2030 (OECD 2017).<\/li>\n<li>Teollisuus vastaa 19 prosentista ja maatalouden arvoketjut jopa 70 prosentista vedenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maailmanlaajuisesti (CDP 2019)<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Julkaisut verkossa:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161800\/Suomalaisyrityksist%C3%A4%20maailman%20vesivastuullisimmat.pdf?sequence=4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\">Suomalaisyrityksist\u00e4 maailman vesivastuullisimmat -tiekartta<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/publish.ne.cision.com\/l\/unvykppee\/mmm.fi\/vesivastuusitoumus\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\" data-auth=\"NotApplicable\">Vesivastuusitoumus<\/a>: https:\/\/mmm.fi\/vesivastuusitoumus<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset yritykset ovat jo t\u00e4h\u00e4nkin asti olleet k\u00e4rkisijoilla kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vesivastuullisuusvertailuissa, mutta niiden toiminnassa ja arvoketjujen hallinnassa on silti edelleen kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, ett\u00e4 suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5366","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5366"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5367,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5366\/revisions\/5367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5366"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}