{"id":5370,"date":"2019-10-16T10:01:38","date_gmt":"2019-10-16T07:01:38","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5370"},"modified":"2019-10-16T10:01:38","modified_gmt":"2019-10-16T07:01:38","slug":"kodin-haitallisia-kemikaaleja-huuhdellaan-edelleen-viemariin-kemikaalitietoisuudessa-parannettavaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/10\/kodin-haitallisia-kemikaaleja-huuhdellaan-edelleen-viemariin-kemikaalitietoisuudessa-parannettavaa\/","title":{"rendered":"Kodin haitallisia kemikaaleja huuhdellaan edelleen viem\u00e4riin \u2013 kemikaalitietoisuudessa parannettavaa"},"content":{"rendered":"<p>HSY:n teett\u00e4m\u00e4n tuoreen kyselyn mukaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asukkailla on osittain puutteellisia tietoja kodin kemikaaleista ja ymp\u00e4rist\u00f6n kemikalisoitumisesta. Yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asukkaista huuhtelee haitallisia kemikaaleja kuten maaleja virheellisesti viem\u00e4rin kautta.<!--more--><\/p>\n<p>Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palvelut HSY teetti syyskuussa kyselyn haitallisten kemikaalien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kotitalouksissa. Tulosten mukaan asukkaiden tiedoissa ja taidoissa l\u00f6ytyy parannettavaa, mutta silti noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi pystyv\u00e4ns\u00e4 vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan It\u00e4meren kemikaalikuormitukseen. Yli 60 prosenttia vastaajista vie tarpeettomat tai vanhentuneet kodin haitalliset kemikaalit useimmiten oikeaoppisesti vaarallisen j\u00e4tteen ker\u00e4ykseen.<\/p>\n<p>&#8221;Teemme jatkuvasti ty\u00f6t\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistuksen kehitt\u00e4miseksi, mutta tarvitsemme my\u00f6s asukkaiden panosta. Jokainen voi auttaa ja vaikuttaa esimerkiksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 turhaa kemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, lajittelemalla ja kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4tteens\u00e4 oikein sek\u00e4 valitsemalla ymp\u00e4rist\u00f6merkittyj\u00e4 tuotteita&#8221;, vesihuollon ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong>Paula Lindell<\/strong> kannustaa.<\/p>\n<p>Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia kertoo suosivansa ymp\u00e4rist\u00f6merkittyj\u00e4 tuotteita. Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU:n Kukkamerkki my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vain ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parhaille tuotteille. Ne ovat todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 tuotteen koko elinkaaressa on huomioitu ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset kuten ymp\u00e4rist\u00f6n kemikalisoituminen ja vesist\u00f6jen rehev\u00f6ityminen. Merkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jo monen tavallisen kodin kemikaalin tai tuotteen kyljest\u00e4.<\/p>\n<p>Vastaajista l\u00e4hes viidennes on siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamo puhdistaa j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t kemikaalit kokonaan. Todellisuudessa j\u00e4tevedenpuhdistamot on ensisijaisesti suunniteltu poistamaan rehev\u00f6itymist\u00e4 ja happikatoa aiheuttavia ravinteita ja orgaanista ainesta. Kaikkia haitallisia aineita j\u00e4tevesist\u00e4 ei pystyt\u00e4 poistamaan, joten niit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 vesist\u00f6ihin.<\/p>\n<p>&#8221;Tehokkain tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyvien haitallisten aineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on haitta-aineiden hallinta p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteell\u00e4 eli siell\u00e4, mist\u00e4 kemikaali p\u00e4\u00e4tyy viem\u00e4riin. Kotitalouksien rooli on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 suuri osa j\u00e4tevesiin p\u00e4\u00e4tyvist\u00e4 haitallisista aineista on per\u00e4isin tavallisista suomalaisista kodeista&#8221;, kertoo Paula Lindell.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>HSY:n teett\u00e4m\u00e4n tuoreen kyselyn mukaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asukkailla on osittain puutteellisia tietoja kodin kemikaaleista ja ymp\u00e4rist\u00f6n kemikalisoitumisesta. Yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun asukkaista huuhtelee haitallisia kemikaaleja kuten maaleja virheellisesti viem\u00e4rin kautta.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5370","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5370","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5370"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5370\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5371,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5370\/revisions\/5371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5370"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}