Talvivaara\/Terrafamen k\u00e4siteltyjen j\u00e4tevesien siirt\u00e4minen vuonna 2015 rakennettua suoraa poistoputkea pitkin Nuasj\u00e4rven syv\u00e4nteeseen on aiheuttanut putken l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 pohjanl\u00e4heisen happikadon ja muuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti pohjael\u00e4inyhteis\u00f6j\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan ennen runsas pohjael\u00e4inyhteis\u00f6 on muuttunut lajistoltaan k\u00f6yh\u00e4ksi muistuttaen nykyisin voimakkaasti saastuneen j\u00e4rven lajistoa. Kauempana j\u00e4tevesiputkesta ja veden pintaosissa tapahtuneet muutokset ovat sen sijaan j\u00e4\u00e4neet pieniksi. \u00a0<\/strong><\/p>\n – Koska vastoin aiempaa n\u00e4kemyst\u00e4 tutkimuksemme tulokset osoittavat selv\u00e4sti pohjaeli\u00f6st\u00f6n ekologisen tilan romahtamisen, ja\u00a0viittaavat\u00a0selke\u00e4sti siihen, ett\u00e4 j\u00e4rvien taustatilatutkimuksissa on syyt\u00e4 ottaa erikseen huomioon sek\u00e4 vesipatsaan pohja- ett\u00e4 pintaosat. Selvityksiss\u00e4 olisi my\u00f6s tutkittava eri eli\u00f6ryhmiss\u00e4 tapahtuvat muutokset sek\u00e4 ajassa ett\u00e4 alueellisesti j\u00e4rven sis\u00e4ll\u00e4, kertoo tutkija\u00a0Tomi Luoto<\/strong> Helsingin yliopiston bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>\n Talvivaara\/Terrafamen monimetallikaivoksen tahattomat ja harkitut p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat aiempien tutkimusten mukaan aiheuttaneet kaivoksen l\u00e4hij\u00e4rviss\u00e4 muutoksia, kuten suolaantumista ja kerrostuneisuuden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n Nyt tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2015 rakennetun k\u00e4siteltyjen kaivosvesien poistoputken vaikutuksia Nuasj\u00e4rveen, joka on Vuokatin ja Kajaanin v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva syv\u00e4, maksimisyvyydelt\u00e4\u00e4n 44 metri\u00e4 ja suuri, pinta-alaltaan 96 km2<\/sup>, j\u00e4rvi. Kaivosalueelta suoraan Nuasj\u00e4rven pohjaan asennetun poistoputken kautta kulkee j\u00e4rviveteen suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sulfaatteja. Vaikka Nuasj\u00e4rven tila on aiemmissa ymp\u00e4rist\u00f6selvityksiss\u00e4 arvioitu hyv\u00e4ksi, on kuitenkin havaittu my\u00f6s poistoputken asennuksen j\u00e4lkeen selv\u00e4 kasvu veden s\u00e4hk\u00f6njohtavuudessa, joka viittaa kaivosvaikutuksiin.<\/p>\n Tutkimuksessa analysoitiin enimm\u00e4kseen vapaassa vedess\u00e4 el\u00e4vien, kuten piilev\u00e4t ja vesikirput, sek\u00e4 j\u00e4rven pohjan sedimentin pinnalla el\u00e4vien kuten surviass\u00e4\u00e4sket, vesieli\u00f6iden yhteis\u00f6koostumuksia Nuasj\u00e4rven eri osissa ennen ja j\u00e4lkeen purkuputken asentamista. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin paleolimnologisia menetelmi\u00e4 eli sedimenttikerrostumiin tallentuneita tiedonl\u00e4hteit\u00e4. Pohjanl\u00e4heisen happitilanteen kehittymist\u00e4 mallinnettiin surviass\u00e4\u00e4skien lajikoostumuksiin perustuvilla tilastomenetelmill\u00e4.<\/p>\n Tutkijat havaitsivat\u00a0pohjanl\u00e4heisen hapen selv\u00e4sti v\u00e4hentyneen purkuputken asennuksen j\u00e4lkeen putken l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevissa n\u00e4ytepisteiss\u00e4. Kauempana, useamman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 putkesta sijainneissa n\u00e4ytteiss\u00e4 ei havaittu merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 happitilanteen heikkenemist\u00e4. My\u00f6s pohjael\u00e4inyhteis\u00f6t ovat selv\u00e4sti muuttuneet ja yksipuolistuneet putken l\u00e4hist\u00f6n n\u00e4ytepisteiss\u00e4 muistuttaen tyypillist\u00e4 saastuneiden j\u00e4rvien surviaiss\u00e4\u00e4skien lajikoostumusta. Vapaanveden piileviss\u00e4 ja vesikirpuissa ei havaittu merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia edes purkuputken yl\u00e4puolissa n\u00e4ytteiss\u00e4, johtuen nopeasta veden vaihtumisesta veden pintaosissa.<\/p>\n Tulokset osoittavat veden selv\u00e4\u00e4 suolaantumisesta johtuvaa kerrostuneisuutta poistoputken l\u00e4heisyydess\u00e4, joka selitt\u00e4\u00e4 erot pohjanl\u00e4heisen ja pintaosien ekologisissa ja vesikemian muutoksissa. Surviaiss\u00e4\u00e4skilajiston l\u00e4hes t\u00e4ydellinen vaihtuminen ja lajien monimuotoisuuden katoaminen putken l\u00e4heisyydess\u00e4 ovat aiheuttaneen pohjaeli\u00f6st\u00f6n ekologisen tilan turmeltumisen<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Talvivaara\/Terrafamen k\u00e4siteltyjen j\u00e4tevesien siirt\u00e4minen vuonna 2015 rakennettua suoraa poistoputkea pitkin Nuasj\u00e4rven syv\u00e4nteeseen on aiheuttanut putken l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 pohjanl\u00e4heisen happikadon ja muuttanut merkitt\u00e4v\u00e4sti pohjael\u00e4inyhteis\u00f6j\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 Helsingin yliopistossa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5372","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5372"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5373,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5372\/revisions\/5373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5372"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}