{"id":5437,"date":"2019-11-29T11:23:33","date_gmt":"2019-11-29T09:23:33","guid":{"rendered":"https:\/\/vesitalous.fi\/?p=5437"},"modified":"2019-11-29T11:23:33","modified_gmt":"2019-11-29T09:23:33","slug":"metsatalouden-ravinnekuormitus-on-aiemmin-arvioitua-suurempi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/2019\/11\/metsatalouden-ravinnekuormitus-on-aiemmin-arvioitua-suurempi\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4talouden ravinnekuormitus on aiemmin arvioitua suurempi"},"content":{"rendered":"<div class=\"lead-text\">\n<p>Mets\u00e4talouden osuus metsist\u00e4 ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7300 tonnia\/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia\/vuosi).\u00a0 Mets\u00e4talouden uusissa kuormitusarvioissa n\u00e4kyy selv\u00e4sti mets\u00e4ojitusten vaikutus. N\u00e4m\u00e4 Mets\u00e4Vesi-hankkeen kuormitusarviot ovat suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa aiemmin k\u00e4ytetyt vuosiarviot eli 3250 tonnia typpe\u00e4 ja 230 tonnia fosforia (Tilastollinen vuosikirja 2018).<\/p>\n<\/div>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Uudet arviot perustuvat aiempaa laajempaan aineistoon. Mets\u00e4talouden ja varsinkin vanhojen ojitusalueiden aiheuttaman vesist\u00f6j\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4n ravinnekuormituksen suuruudesta on esitetty viime vuosina useita erilaisia arvioita.<\/p>\n<p>Metsist\u00e4 ja soilta tulevan typen ja fosforin kokonaiskuormitusarviot, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4talouden aiheuttaman kuormituksen lis\u00e4ksi luonnonhuuhtouman, ovat samaa suuruusluokkaa kuin aiemmat eri menetelmill\u00e4 ja aineistoilla tehdyt arviot. Mets\u00e4talouden osuus on aiemmin arvioitua suurempi ja luonnonhuuhtouman osuus vastaavasti pienempi. Vuosittaiseksi metsist\u00e4 ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia (taulukko).<\/p>\n<p>Luonnonhuuhtouma on suurinta Etel\u00e4-Suomessa. Mets\u00e4talouden aiheuttama ravinnekuormitus on puolestaan suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, miss\u00e4 on paljon ojitettuja soita. Per\u00e4meren valuma-alueella hiili- ja typpikuormitus on suurta, koska siell\u00e4 on runsaasti ojitusalueita.<\/p>\n<p>\u2013 Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entist\u00e4 paremmin huomioon mets\u00e4talouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori\u00a0<strong>Leena Fin\u00e9r<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Fosforikuormitus v\u00e4hentynyt, typpi- ja hiilipitoisuudet kasvaneet<\/strong><\/p>\n<p>Aiemmin mets\u00e4ojituksen on oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta 10 vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pidemp\u00e4\u00e4n. \u00a0Tulokset eiv\u00e4t kuitenkaan anna n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kuormitus lis\u00e4\u00e4ntyy sit\u00e4 mukaa, kun ojituksesta kulunut aika kasvaa.<\/p>\n<p>Hankkeen tulosten mukaan metsist\u00e4 tuleva fosforikuormitus on v\u00e4hentynyt viime vuosiin asti. T\u00e4m\u00e4 johtunee suometsien fosforilannoituksen loppumisesta ja siirtymisest\u00e4 hidasliukoisiin lannoitteisiin.<\/p>\n<p>Valumaveden typpi- ja hiilipitoisuuksissa taas havaittiin nousevia trendej\u00e4 vuosina 1978\u20132018. Samanaikaisesti ilman l\u00e4mp\u00f6tila on noussut, hydrologia on muuttunut ja hapan laskeuma on pienentynyt. N\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t voivat selitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kuormitusta. Tutkijoiden mukaan ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden muutoksesta johtuvan typpi- ja hiilikuormituksen hallintaan tulisi kehitt\u00e4\u00e4 uusia menetelmi\u00e4 erityisesti turvemaille. My\u00f6s vesien tummumisen ehk\u00e4iseminen pit\u00e4isi ottaa vahvemmin vesienhoidon tavoitteeksi.<\/p>\n<p>Mets\u00e4Vesi-hankkeen tulokset tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 vesienhoidossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n VEMALA-vesist\u00f6mallij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, ja ne tulisi jatkossa huomioida my\u00f6s kansallisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 raportoinneissa.<\/p>\n<p><strong>Metsist\u00e4 ja Soilta tuleva Vesist\u00f6kuormitus 2020 (Mets\u00e4Vesi-hanke)<\/strong><\/p>\n<p>Valtioneuvoston rahoittama Mets\u00e4Vesi-hanke toteutettiin vuoden 2019 aikana yhteisty\u00f6ss\u00e4 Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen SYKE, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Ty\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja mets\u00e4talouden vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta valuma-alueilta.<\/p>\n<p>Hankkeen tulokset julkaistaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa tammikuussa 2020.<\/p>\n<p><strong>Taulukko.<\/strong>\u00a0Uudet Mets\u00e4Vesi-hankkeen tuottamat arviot metsist\u00e4 ja soilta tulevasta typen, fosforin ja orgaanisen hiilen luonnonhuuhtoumasta ja mets\u00e4talouden aiheuttamasta vesist\u00f6kuormituksesta.<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td><\/td>\n<td><strong>Mets\u00e4talous<\/strong><\/td>\n<td><strong>Luonnonhuuhtouma<\/strong><\/td>\n<td><strong>Yhteens\u00e4 metsist\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Typpi<\/strong><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>tn\/vuosi<\/td>\n<td>7 300<\/td>\n<td>37 300<\/td>\n<td>44 600<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kg\/ha\/vuosi<\/td>\n<td>0,4<\/td>\n<td>1,4<\/td>\n<td>1,9<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Fosfori<\/strong><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>tn\/vuosi<\/td>\n<td>440<\/td>\n<td>1 320<\/td>\n<td>1 760<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kg\/ha\/vuosi<\/td>\n<td>0,024<\/td>\n<td>0,051<\/td>\n<td>0,075<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td><strong>Orgaaninen hiili<\/strong><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<td><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>tn\/vuosi<\/td>\n<td>78 000<\/td>\n<td>1 770 000<\/td>\n<td>1 840 000<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>kg\/ha\/vuosi<\/td>\n<td>7,8<\/td>\n<td>68,2<\/td>\n<td>76,0<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4talouden osuus metsist\u00e4 ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7300 tonnia\/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia\/vuosi).\u00a0 Mets\u00e4talouden uusissa kuormitusarvioissa n\u00e4kyy selv\u00e4sti mets\u00e4ojitusten vaikutus. N\u00e4m\u00e4 Mets\u00e4Vesi-hankkeen kuormitusarviot ovat suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa aiemmin k\u00e4ytetyt vuosiarviot eli 3250 tonnia typpe\u00e4 ja 230 tonnia fosforia (Tilastollinen vuosikirja 2018).<\/p>","protected":false},"author":12,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"ppma_author":[159],"class_list":["post-5437","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"authors":[{"term_id":159,"user_id":12,"is_guest":0,"slug":"jarkko","display_name":"Jarkko Narvanne","avatar_url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6b6ddc5948b3fe806652aa66b8d2bf7b9822b9f05447635bb739390834eef23a?s=96&d=mm&r=g","0":null,"1":"","2":"","3":"","4":"","5":"","6":"","7":"","8":""}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5437"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5438,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5437\/revisions\/5438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5437"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesitalous.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/ppma_author?post=5437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}